Sisävedet - muikkukanta 2024

Muikku on ollut viime vuosiin saakka taloudellisesti tärkein saaliskala sisävesillä. Kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen yhteenlaskettu saalis on ollut viime vuosina 3.1 –4.7 Mkg (kuva 1). Vapaa-ajankalastuksen osuus saaliista on ollut keskimäärin kolmasosa.

Suurin osa kaupallisesta muikkusaaliista saadaan Itä-Suomesta. ( Luonnonvaratieto | Karttapalvelu) Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala tuottavat yli 60 % kaupallisesta sisävesien muikkusaaliista. Yli puolet saaliista saadaan troolilla ja reilu kolmannes nuotalla. Vapaa-ajankalastuksen muikkusaalis pyydetään lähes täysin verkoilla.

Muikkukantojen vaihtelu on suurta, mutta normaalia

Keski-Suomessa Konnevedellä muikkukantaa on seurattu Luonnonvarakeskuksen, Jyväskylän yliopiston ja kalatalousalueen yhteistyönä.  Kirjanpitokalastuksen pitkässä aikasarjassa näkyy muikkukannan runsauden voimakas vaihtelu. Huonoina vuosina muikkukadon aikaan saalis verkkopyynnissä on ollut lähes nolla, mutta runsaan kannan aikana yli 4000 g/verkkovrk (kuva 2). Vaihtelu Etelä- ja Pohjois-Konnevedellä on ollut saman rytmistä.

Muikkukannoille on ominaista suuri vuosiluokkien vahvuuden välinen vaihtelu, jonka ennustettavuus on huono (Marjomäki ym. 2021a). Tämä näkyy esimerkiksi sisävesien troolikalastuksen yksikkösaaliissa, joissa vuosien välillä on lähes kaksinkertainen ero (kuva 3). Saman alueen muikkukannat vaihtelevat kuitenkin usein saman rytmisesti, joten sääolot ovat yksi vaikuttava tekijä (Marjomäki ym. 2004). Muita suoraan muikkukannan runsauteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. predaatio ja kutukannan runsaus. Tässä esitetyissä aineistoissa ei ole nähtävissä mitään selkeää trendiä, vaan vaihtelu selittyy suurella vuosien välisellä satunnaisvaihtelulla. Kaupallisen kalastuksen saaliin osalta myös kysynnän vaihtelu vaikuttaa saalismääriin muikkukannan runsauden lisäksi.

Ekologisesti kestäväksi saaliskapasiteetiksi Suomen sisävesistä on arvioitu 10 Mkg muikkusaalista (Marjomäki ym. 2016). Nykyisillä saalismäärillä ollaan siis selvästi tämän saaliin alapuolella koko valtakunnan tasoa tarkasteltaessa, mutta yksittäisen järven tasolla tilanne voi olla erilainen. Suuren vuosien välisen kannanvaihtelun takia muikun kalastuksen ohjaus on haastavaa toimivien säätelyjärjestelmien puuttuessa (Marjomäki ym. 2021b). Tulevaisuudessa muikkukantoja voivat heikentää vesien rehevöityminen ja ruskettuminen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama vesien lämpötilan nousu. 

Viitteet: 

Marjomäki, T.J., Auvinen, H., Helminen, H., Huusko, A., Sarvala, J., Valkeajärvi, P., Viljanen, M. & Karjalainen, J. 2004: Spatial synchrony in the inter-annual population variation of vendace (Coregonus albula (L.)) in Finnish lakes. Ann. Zool. Fennici 41: 225-240.

Marjomäki, T.J, Keskinen, T. & Karjalainen, J. 2016: The potential ecologically sustainable yield of vendace (Coregonus albula) from large Finnish lakes. Hydrobiologia 780 (1), 125-134.

Marjomäki, T.J., Valkeajärvi, P. & Karjalainen, J. 2021b: Lifting the vendace, Coregonus albula, on the life table: survival, growth and reproduction in different lifestages during very high and low abundance regimes. Annales Zoologici Fennici 58: 191-213.

Marjomäki, T.J., Valkeajärvi, P., Keskinen, T., Muje, K., Urpanen, O. & Karjalainen, J. 2021b: Towards sustainable commercial vendace fisheries in Finland: lessons learned from educating stakeholders for management decision making based on imprecise stock monitoring data. Advances in Limnology 66: 25-46.