Sisävedet - lahnakanta 2024

Kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen yhteenlaskettu lahnasaalis sisävesiltä on tarkastelujaksolla vaihdellut 1.0–2.2 Mkg (kuva 1) ilman selkeää trendiä. Pääosa lahnasaaliista on peräisin vapaa-ajankalastuksesta.

Tärkeimpiä maakuntia lahnasaaliin osalta ovat Etelä-Savo ja Uusimaa, joista kummastakin saadaan noin viidennes koko maan kaupallisesta sisävesisaaliista (luonnonvaratieto). Tärkeimmät pyydykset ovat nuotta ja rysä, jotka kumpikin tuottavat  yli 40 % saaliista. Vapaa-ajankalastuksen lahnasaaliista 75 % saadaan verkoilla. 

Vapaa-ajankalastuksen lahnasaalis on pääosin sivusaalista. Kaupallisesta lahnasaaliista merkittävä osa on peräisin hoitokalastuksista eikä mene elintarvikekäyttöön. Tilastoissa ei ole eroteltu erikseen hoitokalastusten osuutta. 

Lahnakantojen tila ja kalastuksen vaikutus tunnetaan huonosti, koska taloudellinen mielenkiinto lahnaa kohtaan on herännyt vasta viime vuosina. Lahnakannat saattavat koostua hyvinkin vanhoista ja hitaasti kasvavista yksilöistä, jotka muodostavat suuria biomassoja rehevissä järvissä (Ruokonen ym. 2019). Lahna hyötyy ilmaston lämpenemisestä ja rehevöitymisestä, joten tulevaisuudessa lahna on nykyistä merkittävämpi kalalaji.

Viitteet: 

Ruokonen, T.J., Marjomäki, T.J., Suomi, I., Forsman, T., Keskinen, T. & Karjalainen, J. 2019. Sisävesien talouslajien saalispotentiaali Suomessa. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja.