Sisävedet - kuhakanta 2024
Tällä hetkellä kuha on taloudellisesti sisävesien arvokkain saalislaji. Kuhasaalis on kasvanut sisävesissä 2000-luvun aikana yli kaksinkertaiseksi, mikä kertoo kuhakantojen runsastumisesta (kuva 1). Vuodesta 2004 kaupallisen ja vapaa-ajan kalastuksen yhteenlaskettu kuhasaalis sisävesistä on ollut 2.0–4.8 Mkg (kuva 1). Suurin osa saaliista tulee vapaa-ajankalastuksesta.
Itä-Suomi ja verkkopyynti tuottavat kuhasaaliin
Pääosa kaupallisesta kuhasaaliista saadaan Itä-Suomesta (luonnonvaratieto). Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala yhdessä tuottavat yli puolet kaupallisesta kuhasaaliista. Tärkein pyyntiväline on verkko, jolla saadaan noin 75 % kuhasaaliista. Loppuosa on pääosin rysäpyynnin saalista. Rysäpyynnin osuus on ollut nousussa. Vapaa-ajankalastuksen kuhasaalis jakaantuu lähes puoliksi verkkopyynnin ja vapakalastuksen kesken.
Kaupallisen kalastuksen yksikkösaalista (g/verkkovrk) talvisessa verkkopyynnissä (tammi-helmikuu) tarkasteltiin Vuoksen ja Kymijoen päävesistöalueilla solmuväliltään 41-54 mm ja yli 54 mm verkoilla (kuva 2). Vuoteen 2022 asti molemmilla alueilla trendi on ollut nouseva. Tämän jälkeen yksikkösaalis on hieman laskenut lukuun ottamatta Vuoksen päävesistöalueella tapahtunutta voimakasta nousua 41-54 mm verkoilla.
Kuhakantojen kasvu tasaantumassa
Kuhakantojen runsastumisen myötä vahvoja kuhakantoja esiintyy aiempaa pohjoisempana. Kuha on hyötynyt lämpimistä kesistä, sillä lämpimät kesät tuottavat vahvoja vuosiluokkia (Pekcan-Hekim ym. 2011). Lämpötila vaikuttaa positiivisesti kuhan kasvunopeuteen (Keskinen ym. 2008). Myös 1990-luvulta alkaen voimakkaat istutukset ovat lisänneet kuhakantoja.
Viime vuosina saalismäärät ovat kuitenkin tasaantuneet ja jopa hieman laskeneet. Sama ilmiö on havaittavissa myös kaupallisen kalastuksen yksikkösaaliissa. Tämä voi johtua joko kuhakannoissa tai kalastuksessa tapahtuneista muutoksista. Osassa Etelä- ja Keski-Suomen vesistöjä on havaittu hidaskasvuisia kuhakantoja.
Kuhien kasvunopeus vaihtelee vuosien ja järvien välillä, mutta yleensä kuha saavuttaa lakisääteisen alamitan (42 cm) 5-6 -vuotiaana. Joissain järvissä kuitenkin alamitan saavuttamiseen menee huomattavasti kauemmin ja tämän on arveltu johtuvan ravintoresursseihin nähden liian suuresta kuhakannasta. Saalismääriä saattaa pudottaa myös vähentynyt kalastus, jollaisesta on merkkejä kaupallisen kalastuksen sektorilla.
Viitteet:
Peckan-Hekim, Z., Urho, L., Auvinen, H., Heikinheimo, O., Lappalainen, J., Raitaniemi, J. & Söderkultalahti, P. 2011. Climate warming and Pikeperch Year-Class Catches in the Baltic Sea. Ambio 40(5):447-456.
