Siirry pääsisältöön

Sisävedet - ahvenkanta 2024

Ahven on merkittävin vapaa-ajankalastuksen saalislaji, ja ahvensaalis onkin lähes kokonaan vapaa-ajankalastuksen saalista (kuva 1). Yhteenlaskettu kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen ahvensaalis on vaihdellut 5.2 – 10.4 Mkg. Mitään selkeää trendiä saaliissa ei ole havaittavissa. Kaupallisesta ahvensaaliista osa on ihmisravinnoksi menevää suurikokoista ahventa, mutta osa hoitokalastuksissa saatua pienikokoista kalaa. Jälkimmäistä ei ole tilastoissa eroteltu.

Kuva 1. Sisävesiltä saatu vapaa-ajan (VA) ja kaupallisen (KAUP) kalastuksen ahvensaalis (tonnia) vuosina 2004–2024.

Suurin osa ahvenista saadaan ongella ja pilkillä

Sisävesien kaupallisesta ahvensaaliista yli kolmannes tulee Lapista, jossa Porttipahdan ja Lokan tekoaltaat ovat merkittäviä alueita (luonnonvaratieto). Muita merkittäviä alueita ovat Satakunta ja Etelä-Savo. 

Kaupallisesta ahvensaaliista yli puolet saadaan katiskoilla ja rysillä. Sen sijaan vapaa-ajankalastuksen ahvensaalis jakaantuu tasaisesti eri pyyntimuodoille. Onki/pilkki tuottaa lähes 40 % saaliista ja verkko-, katiska- ja vapakalastus kukin noin viidenneksen. 

Ahven runsastuu

Vesistöjen lämpeneminen lisää ahvenen kasvunopeutta ja luo edellytykset vahvojen vuosiluokkien syntymiselle (Böhling 1991). Toisaalta vesistöjen liika rehevöityminen voi heikentää ahvenkantoja (Vainikka ym. 2024). 

Ahven on keskeinen laji järvien kalayhteisöissä, sillä se on monipuolinen ravinnonkäyttäjä ja predaattori, joka voi vaikuttaa muun muassa muikkukantojen runsauteen (Valkeajärvi & Marjomäki 2013). Ahventuotannon on arvioitu pienissä boreaalisissa järvissä olevan keskimäärin noin 9 kg/ha, mutta vaihtelu järvien välillä on suurta (Vainikka ym. 2024). 

Sisävesien ekologisesti kestäväksi vuotuiseksi saalispotentiaaliksi ahvenen osalta on arvioitu 6-12 Mkg (Ruokonen ym. 2019). Näiden arvioiden perusteella valtakunnan tasolla ahvenkantojen hyödyntäminen on lähellä saalispotentiaalia, mutta yksittäisissä vesistöissä tilanne voi luonnollisesti poiketa suurestikin.

Viitteet: 

Böhling, P., Hudd, R., Lehtonen, H., Karås, P., Neuman, E. & Thoresson, G. 1991.Variations in Year-Class Strength og Different Perch (Perca fluviatilis) Populations in the Baltic Sea with Special Reference to Temperature and Pollution. Can. J. Fish. Aq. Sci. 48:46-71.

Vainikka, A., Turunen, A., Salgado-Ismodes, A., Lotsari, E., Olin, M., Ruuhijärvi, j., Huuskonen, H., Arzel, C., Nummi, P. & Kahilainen, K. 2024: Biomass and sustainable yields of Eurasian perch (Perca fluviatilis) in small boreal lakes with respect to lake properties and water quality. Fish. Res. 271 (2024) 106922.

Valkeajärvi, P. & Marjomäki, T.J. 2013: Konneveden kalakannat vuosina 1978-2010. Riista- ja kalatalous. Tutkimuksia ja selvityksiä 5/2013.