Kalakantojen tila Oulujärvellä
Yli 50 vuoden seuranta osoittaa Oulujärven kalaston ja kokonaissaaliin rakenteen muuttuneen merkittävästi (Kuva 1–2). Kokonaissaalis on laskenut 1990-luvun puolivälin yli 800 tonnin huipusta nykyiseen 200–300 tonnin tasolle, pääasiassa muikun kalastuksen vähenemisen ja muikkusaaliiden pienemisen seurauksena.
Nykyisin kalastus Oulujärvellä kohdistuu pääasiassa petokaloihin: 70–80 % kokonaissaaliista koostuu petokaloista. 2010-luvulla kuha on vakiintunut taloudellisesti tärkeimmäksi lajiksi (vuosisaalis noin 70–150 tonnia). Hauen ja ahvenen kannat ovat pysyneet pitkään melko vakaina, mutta viime vuosina etenkin ahvenen saaliissa on ollut havaittavissa laskua.
Petokalakantojen runsastuminen on vähentänyt muikun, kuoreen ja siian kalastettavaa biomassaa (Kuva 1) ja siten saaliita (Kuva 2). Muikun kannanvaihtelut ovat Oulujärvellä voimakkaita, mutta saaliiden pienenemiseen on vaikuttanut myös niiden kasvun hidastuminen. Sen sijaan lahna on runsastunut viime vuosikymmenen aikana.
Oulujärven kalaston rakennemuutosten seurauksena myös kalastuksessa on tapahtunut muutoksia. 1970–1980-luvuilla Oulujärvellä kalastettiin pääasiassa nuotilla ja eri harvuisilla verkoilla. Isorysäkalastus alkoi vuonna 1985 ja troolikalastus 1987. Nykyisin pyydetään pääasiassa harvoilla verkoilla ja isorysillä, eikä troolipyyntiä ole harjoitettu vuoden 2021 jälkeen. Vuoden 2010 kuhan alamitan korotus rajoitti verkkojen silmäkoon vähintään 50 mm:iin. Trooli- ja nuottakalastus ovat vähentyneet huomattavasti 2000-luvun alusta,
Oulujärven kokonaissaaliista keskimäärin 57 % on kaupallisesti kalastettua (tilanne vuonna 2020). Kaupallinen kalastus keskittyi kuhan pyyntiin (48 % kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliista), ja vähemmässä määrin hauen (16 %) ja muikun (12 %) pyyntiin. Vapaa-ajankalastus on enimmäkseen verkkokalastusta ja uistelua, ja sen yleisimmät saalislajit ovat hauki (46 %), ahven (21 %) ja kuha (15 %).
Oulujärveen ja siihen laskeviin jokiin istutetaan vuosittain erityisesti kuhaa, siikaa ja taimenta osana kalatalousvelvoitetta. Kuha katosi järvestä 1980-luvulla, mutta kotiutusistutusten myötä laji runsastui 2000-luvulla ja sen saalis perustuu nykyisin pääosin luonnonlisääntymiseen. Kuhaistutuksia on kuitenkin jatkettu suhteellisen voimakkaina luontaisesta lisääntymisestä huolimatta. Taimenkanta on koko tarkastelujakson ajan ollut lähes täysin istutusten varassa, ja planktonsiian saalis on pysynyt vähäisenä istutuksista huolimatta. Istutusmääriä ja niiden tuloksellisuutta on käsitelty tarkemmin Härkönen ym. (2023) raportissa.
Kalakantojen seuranta Oulujärvessä
Oulujärvellä on toteutettu kattavaa kalaston ja kalastuksen seurantaa jo vuodesta 1972 lähtien. Aikasarja-aineistoja kalakantojen kehityksestä sekä niiden rakenteesta on saatavilla yleisimmin hyödynnettyjen kalalajien osalta. Oulujärven säännöstelyluvan kalataloustarkkailuvelvoitteeseen liittyvää kirjanpitokalastusta on toteutettu vuodesta 1986 alkaen. Lisätietoa seurannan taustoista, toteuttajista, aineistoista ja niiden käsittelystä löydät Luonnonvarakeskuksen julkaisusta Kalastonhoidon kehittäminen Oulujoen vesistössä (Härkönen ym. 2023).
Aineisto
Tässä koostetut saalis- ja kanta-arviot perustuvat Oulujärveltä vuosittain kerättyihin kirjanpitokalastuksen aineistoihin (muun muassa Eurofins Ahma Oy, 2025), kaupallisen kalastuksen saalistilastoihin sekä viiden vuoden välein toteutettaviin kalastustiedusteluihin (edellinen 2020). Lisäksi Luke (ent. RKTL) on kerännyt kalakantanäytteitä eri tutkimushankkeissa kalojen ikä- ja kokorakenteen määrittämiseksi.
Kirjanpitokalastuksen yksikkösaaliit (CPUE) ovat yleisesti käytetty menetelmä kalakantojen suhteellisten muutosten arviointiin. Oulujärvellä kirjanpitokalastus toteutetaan kolmella selkäalueella, ja aineisto on yhdistetty koko järven kattaviksi saalisindekseiksi. Niiltä vuosilta, joilta tiedustelupohjaista kokonaissaalisarviota ei ole, kokonaissaalis on arvioitu kirjanpitokalastuksen muutosten perusteella, olettaen niiden heijastavan koko kalastuksen kehitystä.
Aineistojen perusteella on laadittu populaatiomalliin perustuva arvio kalayhteisön rakenteen vaihtelusta kalastettavan kannan biomassan osuutena vuosina 1974–2021. Viimeisimpien vuosien biomassojen suhteelliset osuudet ovat suuntaa antavia mallin kalastuskuolevuuden epävarmuuksien vuoksi. Suuntaa antavia ovat myös vuosien 2022–2024 biomassat, jotka on arvioitu yksikkösaaliiden ja Oulujärven hehtaaribiomassan suhteiden perusteella (Härkönen ym. 2023 mukaan).
Viitteet
Eurofins Ahma Oy 2025, Oulujärven kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna 2024, Eurofins Ahma, 8.7.2025)
Härkönen, L.S., Hyvärinen, P., Rinnevalli, R., van der Meer, O., Orell, P., Veneranta, L., Erkinaro, J. & Louhi, P. 2023. Kalastonhoidon kehittäminen Oulujoen vesistössä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 138 s.
