Kalakantojen tila Inarijärvessä

Kalat ja kalatalous
Seuranta

Inarijärven tärkeimmät saalislajit ovat siika, taimen, nieriä, ahven ja hauki. Vuosittainen saalis on noin 150 tonnia, josta noin kolmannes muodostuu kaupallisesta kalastuksesta (Kuva 1). Kaupallinen kalastus keskittyy vahvasti siian pyyntiin sekä perinteisillä isorysillä ja nykyisin enenevissä määrin verkoilla. Ahvenen katiskapyynti on vahvasti nousussa, sillä ahvenen runsastumisesta on vahvoja viitteitä. Taimenta on istutettu viime vuosina melko runsaasti osana kalatalousvelvoitetta, ja taimensaalis on myös kasvanut kaupallisessa kalastuksessa. Myös haukisaalis on kasvussa.

Inarijärvi on säännöstelty vesistö, jolle on määrätty kalatalousvelvoite. Velvoitteen toteutumista on seurattu tarkkailemalla kalastoa ja kalastusta vuodesta 1980 alkaen. 

Siian, taimenen, nieriän, hauen ja ahvenen saalisarviot Inarinjärvessä vuodesta 2009 alkaen. Ahven- ja haukisaaliit ovat viime vuosina kasvaneet.
Kuva 1. Inarijärven merkittävimpien saalislajien saalisarviot. Kaupallisen kalastuksen saalisarvio perustuu saalistilastointiin, vapaa-ajankalastuksen saalisarvio vuosittain tehtävään saalistiedustelukyselyyn.

Vapaa-ajan kalastuksen saaliissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lukuun ottamatta siikasaalista, joka on hieman laskenut. Vapaa-ajankalastuksessa siian ohella taimen sekä hauki ja nieriä ovat suosittuja saalislajeja etenkin vapakalastuksessa.

Vapaa-ajankalastus keskittyy Inarinjärvellä asutuskeskusten läheisyyteen. Turismin kasvu näkyy kalastuksen lisääntymisenä eteläisillä alueilla.
Kuva 2. Vapaa-ajankalastuksen kohdistuminen eri Inarijärven osiin. Alapaneeli kuvaa yhteenlaskettujen kalastuspäivien jakaantumista prosenttiosuuksina osa-alueille. Yläpaneelit kuvaavat osa-alueiden kalastuspäivissä tapahtunutta muutosta prosenttiyksikköinä tarkastelujaksojen välillä.

Vapaa-ajankalastus painottuu pääasiassa asutuskeskittymien läheisyyteen (kuva 2): Inarin kylän lähelle Juutuanvuonoon (osa-alue 11), Ivalon kylän lähelle Jokisuuselälle (osa-alue 24), sekä Nellimin kylän lähelle (osa-alue 59). Sortolahdessa (osa-alue 64) on lukuisia turistien suosimia kalapaikkoja. 

Merkittäviä muutoksia kalastuspaineen kohdistumisessa järven eri osiin ei ole havaittavissa. Turismin kasvu näkyy kalastuksen kasvuna etenkin etelässä alueilla, joissa on paljon matkailua kuten Jokisuuselällä ja Nanguvuonossa (osa-alueet 27–29), sekä myös pohjoisessa Partakon alueella (osa-alueet 33–35).

Siika-taimen- ja ahvensaalis (kg/verkkovuorokausi) Inarinjärvellä. Siialla ja taimenella ei ole havaittavissa varsinaista trendiä, mutta ahvensaalis on runsastunut.
Kuva 3. Siian, taimenen ja ahvenen yksikkösaaliin kehitys kaupallisen kalastuksen verkkopyynnissä. Verkkojen solmuvälit ilmaistu eri väreillä.

Siian yksikkösaaliissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 2010-luvun alusta lähtien, vaikka vuosien välistä vaihtelua on ollut. 2010-luvun puolivälin jälkeen havaittavissa ollut hienoinen laskeva trendi vaikuttaa myös taittuneen. 

Taimenen pintaverkkokalastuksessa (solmuväli > 65 mm tai > 75 mm) on merkittävää vuosien välistä vaihtelua, mutta varsinaista trendiä ei ole havaittavissa. 50–65 mm solmuvälin verkoilla yksikkösaaliit ovat nousseet etenkin parin edellisen vuoden aikana. Kasvu johtunee pääasiassa taimenen runsaasta istuttamisesta. 

Ahvenen runsastuminen on alkanut näkyä etenkin muikkuverkoilla (solmuväli 10–25 mm) kalastettaessa yksikkösaaliin merkittävänä kasvuna. Koska ahvenen kalastus verkoilla on hyvin työlästä, ahvenen kalastuksessa on siirrytty käyttämään katiskaa enenevissä määrin.

Lisätietoa tarkkailun taustoista, menetelmistä ja aiemmista julkaisuista 

Asiantuntija

Nico Alioravainen
Tutkija
+358295322700