Kalakantojen seuranta sisävesillä
Sisävesien kalakannat koostuvat monista eri järvi- tai vesistöaluekohtaisista populaatioista, joten niiden tilan arvioiminen kokonaisuutena on haasteellista. Järjestelmällisiä kalakantojen seurantoja ei sisävesillä ole muutamaa seurantatutkimusta tai velvoitetarkkailua lukuun ottamatta.
Pääasialliset tietolähteet ovat saalistilastot sekä vapaa-ajan että kaupallisen kalastuksen osalta. Saalis ei kuitenkaan kuvaa suoraan kalakantaa, vaan on riippuvainen pyyntiponnistuksesta, joka voi erityisesti kaupallisen kalastuksen osalta olla puolestaan riippuvainen kalakannan runsaudesta. Kaupallisen kalastuksen saaliiseen vaikuttavaa myös markkinatilanne, sillä esim. laskeva saalis voi johtua kysynnän vähenemisestä eikä kalakannassa tapahtuneista muutoksista. Yleisesti yksikkösaalista (esim. kg/troolaustunti) käytetään kalakannan runsauden indeksinä, mutta tämän laskemiseen vaadittava pyyntiponnistustieto on usein puutteellinen.
Kaupallisen kalastuksen saalistiedot ovat peräisin kaupallisten sisävesikalastajien saalisilmoituksista, joista tuli pakollisia vuodesta 2016 alkaen. Sitä ennen tilastot kaupallisesta kalastuksesta laadittiin joka toinen vuosi kyselytutkimukseen perustuen. Näihin ilmoituksiin perustuen on arvioitu kaupallisen saaliin alueellista jakautumista sekä erityistapauksissa laskettu yksikkösaaliita vain pääosin yhteen lajiin kohdistuvassa pyynnissä. Vapaa-ajankalastuksen saaliita selvitetään joka toinen vuosi tehtävällä kyselytutkimuksella. Saalistilastoja tarkastellaan pääosin vuodesta 2004 eteenpäin.
Muita aineistoja on hyödynnetty esimerkinomaisesti mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi Konnevedeltä on kirjanpitokalastusaineistoa jo 1970-luvulta lähtien alun perin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen aloittaman tiedonkeruun pohjalta (Valkeajärvi & Marjomäki 2013).
Vesistöjen ekologista luokittelua varten on kalastoseurantoja tehty vuodesta 2006 alkaen sekä koeverkkokalastuksilla että sähkökoekalastuksilla. Rotaatio koekalastusten välillä on kuitenkin 3–6 vuotta, minkä vuoksi tieto kalakannoista on suunta-antavaa ja ainoastaan suuret muutokset havaitaan luotettavasti. Lisäksi koekalastusrekisteriin (osoite) on tallennettu erilaisissa hankkeissa ja velvoitetarkkailuissa tehtyjä koekalastuksia.
Tärkeimmistä kalalajeista on lajikohtaisesti esitetty lähinnä saalistietoja. Uhanalaisista lohikaloista on erikseen käsitelty Saimaan alueen tilanne. Taimenen osalta on esitelty Oulankajoen alueen taimenkantojen tilanne. Parhaiten tunnettuja kalakantoja on Oulujärvellä ja Inarissa, joissa on velvoitetarkkailujen pohjalta ajallisesti kattavat seurannat ja näihin seurantoihin perustuen esitetään yhteenveto kalakantojen ja kalastuksen kehittymisestä näillä järvillä.
Viitteet:
Valkeajärvi, P. & Marjomäki, T.J. 2013: Konneveden kalakannat vuosina 1978-2010. Riista- ja kalatalous. tutkimuksia ja selvityksiä 5/2013.
