Merialueet - siikakanta 2024

Merialueella pyydetään joissa kutevia vaellussiikoja ja jonkin verran myös merikutuista karisiikaa. Rannikkoalueen kaupallinen siikasaalis on jo pidempään pienentynyt, joskin vuonna 2024 se hieman kasvoi edeltävästä vuodesta. Vapaa-ajan kalastuksesta uusimmat kyselyotantaan perustuvat tiedot ovat vuodelta 2022.

Siikasaaliin väheneminen johtuu paitsi siikojen yksilömäärien pienenemisestä myös erityisesti verkkopyynnin vähentymisestä, osin verkkopyyntiä haittaavien hylkeiden runsastumisen myötä. Vapaa-ajankalastuksessa saaliit ovat nykyään vähintään samaa suuruusluokkaa kuin kaupallisessa pyynnissä (Kuva 1).

Rysä- ja verkkokalastuksen siikasaaliit vaihtelevat paikallisesti, rysäkalastuksen osuuden ollessa hienoisessa kasvussa (Kuva 2). Siian verkkokalastuksen yksikkösaaliit ovat keskimäärin melko matalalla tasolla, joskin niiden pienentyminen vaikuttaa pysähtyneen vuosituhannen vaihteen jälkeen (Kuva 2). Kalastus tapahtuu pääosin avovesiaikana toukokuun alun ja lokakuun lopun välillä siten, että eniten siikasaalista raportoidaan syys- ja lokakuussa sekä Perämerellä myös kesäkuussa.

Merialueella elää lisääntymiseltään kaksi erilaista ekotyyppiä, joessa kuteva vaellussiika sekä merikutuinen karisiika. Näistä karisiian esiintyminen on paikallisempaa ja kooltaan karisiiat jäävät yleensä pienemmiksi. Etupäässä luontaisesti lisääntyvän karisiian pyynti on saaliin ikäjakaumien perusteella kestävällä tasolla. Vaellussiikasaalit ovat puolestaan lähinnä istutustoiminnan sekä patoamattoman Tornionjoen (ja jossain määrin Simojoen) luonnollisen lisääntymisen varassa, samalla kun iso osa vaellussiioista pyydetään jo ennen lisääntymismahdollisuutta. Saaliiksi jäävät vaellussiiat ovat nuorempia kuin aikaisempina vuosikymmeninä, oletettavasti pitkään jatkuneen voimakkaan pyyntipaineen seurauksena. Lisäksi Perämeren jokiin nousevien vaellussiikojen keskikoko on pienentynyt vuosikymmenten mittaan.

Kaupallisen kalastuksen siikasaaliista vaellussiian osuus on Perämerellä noin puolet ja sitä etelämpänä selkeä valtaosa. Karisiian osuuden kasvuun parina viime vuosikymmenenä etenkin Perämerellä on vaikuttanut vaellussiikasaaliiden heikentyminen samalla kun karisiian yksikkösaaliit ovat pysyneet vakaalla tasolla nimenomaan karisiikaan kohdistuvassa kalastuksessa tiheämmän solmuvälin verkoilla. Merenkurkun verkkokalastustutkimuksessa vaellussiian saalisosuuteen havaittiin voitavan vaikuttaa pyyntisyvyyden, -ajankohdan sekä verkon solmuvälin valinnoilla. Samalla kuitenkin havaittiin, että monia siikayksilöitä ei pystytä luotettavasti jaottelemaan ekotyyppeihin.

Vuodesta 2024 lähtien pienin sallittu verkon solmuväli siiankalastuksessa on ollut 45 mm lukuun ottamatta karisiian pyyntiä Merenkurkussa ja Perämerellä. Verkkojen pienimmän sallitun solmuvälin kasvattamisen myötä vaellussiikojen keskimääräisen koon ja iän odotetaan hieman kasvavan. Muutos saattaa vaikuttaa suotuisasti myös Tornionjoella, jonka vaellussiikakanta on yksi Suomen viimeisistä kokonaan luontaisesti lisääntyvistä. Mahdollisten seurausten arviointia vaikeuttaa kuitenkin merialueiden siikasaaliiden koostuminen useista eri kannoista, siikojen laajat syönnösvaellukset, käytössä olevien pyyntitapojen kirjo sekä aikaviiveet populaatiorakenteen muutoksissa.

Lähteet

Heikinheimo, O. & Mikkola, J. 2004. Effect of selective gill-net fishing on the length distribution of European whitefish (Coregonus lavaretus) in the Gulf of Finland. In Annales Zoologici Fennici (pp. 357–366). Finnish Zoological and Botanical Publishing Board.

Hägerstrand, H., Heimbrand, Y., von Numers, M., Lill, J. O., Jokikokko, E. & Huhmarniemi, A. 2017. Whole otolith elemental analysis reveals feeding migration patterns causing growth rate differences in anadromous whitefish from the Baltic Sea. Ecology of freshwater fish 26(3): 456–461.

Jokikokko, E. & Huhmarniemi, A. 2014. The large‐scale stocking of young anadromous whitefish (Coregonus lavaretus) and corresponding catches of returning spawners in the River Tornionjoki, northern Baltic Sea. Fisheries management and ecology 21(3): 250–258.

Jokikokko, E., Hägerstrand, H. & Lill, J. O. 2018. Short feeding migration associated with a lower mean size of whitefish in the River Tornionjoki, northern Baltic Sea. Fisheries Management and Ecology 25(4): 261–266.

Kallio-Nyberg, I., Veneranta, L., Saloniemi, I., Jokikokko, E. & Leskelä, A. 2019. Different growth trends of whitefish (Coregonus lavaretus) forms in the northern Baltic Sea. J. Appl. Ichthyol. 35: 683–691.

Kallio-Nyberg, I., Veneranta, L. Jokikokko, E. & Leskelä, A. 2020. Vaellussiian pituus- ja ikäjakauma Pohjanlahden saaliissa 1981–2017 sekä 2013 alkaneen verkkokalastussäätelyn vaikutus siikakantoihin. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 95/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 44 s.

Koljonen, M-L., Veneranta, L., Kallio-Nyberg, I., Koskiniemi, J. & Jokikokko, E. 2019. Pohjanlahden siikakantojen perinnöllinen erilaistuminen ja siikasaaliiden alkuperä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 56/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 52 s.

Lappalainen, A., Veneranta, L., Kuningas, S., Olin, M. & Aronsuu, K. 2021. Rannikkolajien säätelyn tehostamismahdollisuudet ja -tarpeet Suomen rannikolla. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 13/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 52 s.

Lehtonen, H. 1981. Biology and stock assessments of Coregonids by the Baltic coast of Finland. Finnish Fish.Res. 3: 31–83.

Leinonen, T. Kallio-Nyberg, I., Koljonen, M.-L., Veneranta, L. & Jokikokko, E. 2020. Pohjanlahden siikakantojen vaelluserot ja ikäluokkien kokoerot: Siikakantojen ekologisten ominaisuuksien tutkimus geneettisen kannantunnistuksen avulla. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 51/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 31 s.

Leskelä, A., Jokikokko, E. & Huhmarniemi, A. 2009. Perämeren vaellussiikaistutusten tulokset. Riista- ja kalatalous – selvityksiä 7/2009. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2009.

Larsson, S., Yngwe, R. & Soler, T. (toim.). 2022. Fisk- och skaldjursbestånd i hav och sötvatten 2021. Resursöversikt. Rapport 2022:2. Havs och Vatten myndigheten. 344 s.

Salmi, P., Suuronen, P., Svels, K., Lehtonen, E. & Veneranta, L. 2022. Hylkeiden ja kalatalouden välisten konfliktien lieventämiskeinot. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 81/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 51 s.

Svels, K., Salmi, P., Mellanoura, J. & Niukko, J. 2019. The impacts of seals and cormorants expe-rienced by Baltic Sea commercial fishers. Natural resources and bioeconomy studies 77/2019. Natural Resources Institute Finland. Helsinki. 25 p. + 9 app.

Veneranta, L. & Harjunpää, H. 2017. Kokemäenjoen vaellussiika – kutualueet ja poikasten esiintyminen. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2017, 52 s.

Veneranta, L., Hudd, R. & Vanhatalo, J. 2013a. Reproduction areas of sea-spawning coregonids reflect the environment in shallow coastal waters. Marine Ecology Progress Series 477: 231–250.

Veneranta, L., Urho, L., Koho, J., & Hudd, R. 2013b. Spawning and hatching temperatures of whitefish (Coregonus lavaretus (L.)) in the Northern Baltic Sea. Advances in Limnology 64: 39–55.