Merialueet - ahvenkanta 2024

Kalat ja kalatalous
Seuranta

Rannikon ahvensaalis oli vuonna 2024 kolmanneksi suurin vuodesta 1980 alkaneella seurantajaksolla. Kanta-arvion perusteella Saaristomeren ahvenvuosiluokat 2016–2019 näyttävät kohtalaisen vahvoilta. Vuonna 2023 ahvenkannan runsaus- ja biomassa-arviot jatkoivat loivaa kasvuaan. Ahvenkalastuksen pyyntiponnistuksen lasku näyttäisi taittuneen, joten rannikon ahvensaaliit pysynevät tulevina vuosina suunnilleen samalla tasolla. Mikäli Saaristomeren ahvenbiomassa jatkaa kasvuaan, se mahdollistaa aikaisempaa suuremman saaliin, vaikka pyyntiponnistus ei kasvaisi.
 

Rannikon ja saariston ahvenkanta on hyvässä tai kohtuullisen hyvässä tilassa, vuosi 2023

Ahvenen vuosiluokan koko

Ahvenen vuosiluokat 2018–2019 Saaristomerellä näyttäisivät uusimman VPA:lla (virtual population analysis) tehdyn kanta-arvion perusteella tässä vaiheessa kohtalaisen vahvoilta. Näiden vuosiluokkien vahvuutta tukee niiden suuri osuus vuoden 2024 hyvässä saaliissa (verkkosaalisosuus 24 ja 19 %). Lisäksi vuosiluokan 2020 osuus oli 18 %.

Populaatioanalyysin perusteella runsaimmat ahvenvuosiluokat Saaristomerellä syntyivät vuosien 1988 ja 1997 lämpiminä kesinä, jolloin kuhakanta oli suhteellisen pieni. 2000-luvulla lämpimät kesät eivät näytä tuottaneet runsaita ahvenen vuosiluokkia. Vuosiluokat 2018–19 näyttäisivät tässä vaiheessa kohtalaisen vahvoilta, mutta viimeisten vuosien arviot ovat populaatioanalyysissä epävarmimpia
Kuva 1. Ahvenen vuosiluokkavoimakkuudet (3-vuotiaiden runsausarvion perusteella) ja kuhapopulaation koko (ikäryhmät ≥1 v.) Saaristomerellä (tilastoruudut 47, 51 ja 52) VPA:lla tehdyn kanta-arvion mukaan vuosina 1977‒2019. Ahvenen vuosiluokka-arvio on tehty kahdella vaihtoehtoisella terminaalikalastuskuolevuuden (vuoden 2024 kalastuskuolevuus) arvolla: F= 2/3 tai yhtä suuri kuin vuosien 2017–2021 keskiarvo. Vuosien 2018‒19 vuosiluokka-arviot ovat epävarmimpia.

Ahvenpopulaation koko ≥ 5-vuotiaat

Vuonna 2023 ahvenkannan yksilömäärä Saaristomerellä näyttäisi VPA:n mukaan jatkaneen nousuaan 2020 aallonpohjasta, ja tätä vielä epävarmaa arviota tukee kaupallisen saaliin runsaus. Ahvenkannan biomassa-arvio oli vuonna 2023 edellisiä vuosia selvästi suurempi ja lähestyi jo keskimääräistä tasoa. Ahvenen keskikoko kaupallisessa kalastuksessa on kasvanut (Olin & Raitaniemi 2022b), ja ahvenkannan biomassa-arvio on ollut vuodesta 2009 lähtien suhteellisen suuri verrattuna yksilömääräarvioon.

Saaristomeren ahvenkannan runsaus on ollut viime vuosina melko pieni populaatioanalyysin perusteella. Sen sijaan biomassa on ollut suhteellisen korkea..
Kuva 2. Ahvenkannan arvioitu koko kunkin vuoden alussa (≥ 5-vuotiaat) Saaristomerellä (tilastoruudut 47, 51 ja 52) yksilömäärinä ja biomassana vuosina 1980–2023. Ahvenen kanta-arvio on tehty kahdella vaihtoehtoisella terminaalikalastuskuolevuuden (vuoden 2024 kalastuskuolevuus) arvolla: F= 2/3 tai yhtä suuri kuin vuosien 2017–2021 keskiarvo. Vuosien 2021–23 populaatioarviot ovat epävarmimpia. 

Rannikon kaupallisten kalastajien ahvensaalis

Vuonna 2024 rannikon kaupallisen kalastuksen ahvensaalis (993 tn) kasvoi 10 % edellisvuodesta, ja saalis oli nyt kolmatta vuotta peräkkäin huomattavasti keskimääräistä (652 tn) suurempi. Merialueen kaupallisten kalastajien vuotuinen ahvensaalis on vaihdellut jyrkästi, mutta ollut jälleen kasvussa vuodesta 2018 alkaen. Kaupallisen kalastuksen ahvensaalis kasvoi muilla merialueilla paitsi Perämerellä, jossa saalis pieneni hieman edellisvuoden huipputasosta. Saaristomeren osuus rannikon kaupallisesta kalastuksesta vuonna 2024 oli 49 %, Selkämeren 25 %, Perämeren 12 % ja Suomenlahden 3 %. Merenkurkun saalisosuus oli 9 % (85 tn).

Merialueen kaupallisen kalastuksen ahvensaalis oli kolmanneksi suurin seurantajaksolla.
Kuva 3. Rannikon kaupallisten kalastajien ahvensaalis vuosina 1980–2024. Eri merialueiden osuudet näkyvät kuvassa (Suomenlahti = ICES alue 32, Ahvenanmaa ja eteläpuolinen merialue = ICES alue 29 pois lukien tilastoruudut 51 and 52, Saaristomeri = tilastoruudut 47, 51 and 52, Selkämeri = ICES alue 30 pois lukien tilastoruutu 47, Perämeri = ICES alue 31).  Pääset tarkastelemaan tarkkoja lukuja saavutettavista luonnonvaratiedon kuvaajista. 

Merialueen vapaa-ajan kalastajien saalis ja kaupallisen ahvenen verkkopyynnin pyyntiponnistus ja yksikkösaalis

 

Saavutettava kuva on linkitetty tämän kuvan yhteyteen verkkosivulle.
Kuva 4.Vuonna 2022 vapaa-ajankalastajien kokonaissaaliiksi rannikolla (uusin julkaistu arvio) arvioitiin 1952 tonnia ahventa, mikä oli noin kaksinkertainen kaupalliseen kalastukseen verrattuna. Eteläisillä merialueilla vapaa-ajankalastuksen saaliin lasku näyttäisi pysähtyneen. Selkämerellä vapaa-ajankalastuksen saalis on vaihdellut paljon. Perämerellä saalis näyttäisi olevan hienoisessa nousussa. Pääset tarkastelemaan tarkkoja lukuja luonnonvaratiedon saavutettavista kuvaajista.

 

Saavutettava kuva on linkitetty tämän kuvan yhteyteen verkkosivulle.
Kuva 5.  Ahvenen verkkopyynnin pyyntiponnistus on laskenut kaikilla merialueilla, mutta viime vuosina lasku näyttäisi pysähtyneen ja Saaristomerellä kääntyneen nousuun. Viime vuosina pyyntiponnistus on ollut selvästi suurin Selkämerellä ja pienin Suomenlahdella. Pääset tarkastelemaan tarkkoja lukuja luonnonvaratiedon saavutettavista kuvaajista.

 

 

Saavutettava kuva on linkitetty tämän kuvan yhteyteen verkkosivulle.
Kuva 6. Yksikkösaalis on ollut nousussa pohjoisilla merialueilla, ja on korkeampi kuin etelämpänä. Saaristomerellä yksikkösaalis romahti 199 g/verkkovrk vuonna 2024, ja oli selvästi keskimääräistä pienempi. Suomenlahden yksikkösaalis on alempi kuin muilla merialueilla, vuonna 2024 142 g/verkkovrk. Pääset tarkastelemaan tarkkoja lukuja luonnonvaratiedon saavutettavista kuvaajista.

Lähteet

Olin, M. & Raitaniemi, J. 2022b. Merialueen ahven. Julkaisussa: Kalakantojen tila vuonna 2021 sekä ennuste vuosille 2022 ja 2023 : Silakka, kilohaili, turska, lohi, meritaimen, siika, kuha, ahven ja hauki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 72/2022: 108-117.

Asiantuntijat

Mikko Olin
Erikoistutkija
+358295322308
Euroopan unionin osarahoittama -logo