Kilohaili

Turskan taannuttua Itämeren kilohailikanta runsastui nopeasti 1990-luvulla, ja kutukanta oli huipussaan 1997. Vaikka kanta sittemmin pienentyi, se on pysynyt selvästi runsaampana kuin 1980-luvulla. Runsaina turskavuosina, kun kilohailikanta oli pieni, sitä esiintyi Suomen vesialueilla vähälukuisesti. Vaikka kilohaili on hyvinä vuosinaan Itämeren pääaltaalla olennaisesti runsaampi kuin silakka, Selkämerellä se on aina ollut vähälukuinen silakkaan verrattuna, samoin Riianlahtea se näyttää välttävän.

Viime vuosina syksyn kaikuluotaus- ja koetroolausmatkoilla on havaittu, että kilohailin esiintyminen on painottunut Itämeren pääaltaan koillis- ja itäosiin sekä Suomenlahdelle ja enenevässä määrin myös Selkämerelle (Turska silakka ja kilohaili kaikuluotauksissa). Kun silakan ja kilohailin troolisaaliit saadaan lähinnä näiden lajien sekakalastuksesta, jommankumman lajin kalastuskiintiön täyttyminen toista aiemmin vaikeuttaa tai saattaa käytännössä estää toisen lajin kiintiön täysimittaisen hyödyntämisen.

ICESin neuvonannon mukaan EU:n monivuotista kannanhoitosuunnitelmaa noudatettaessa vuoden 2025 saaliiden tulee olla 130 195 ja 169 131 tonnin välillä: ICES Advice 2024 (figshare.com) 

Linkit

• ICES:n työryhmäraportti
• ICES:n neuvonanto
• kaupallinen kalastus merellä
• ICES-alueet ja tilastoruudut