Itämeren meritaimen

Suomen luonnossa lisääntyvät meritaimenkannat ovat vahvistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomenlahdella. Jokiympäristöjä on parannettu ja vaellusesteitä poistettu. Myös meritaimenia sivusaaliina pyydystävä, muihin kalalajeihin kohdistuva verkkokalastus on rajoitusten ja kalastustottumusten muuttumisen myötä vähentynyt.

Rasvaevällisen meritaimenen saaliiksi ottaminen on ollut Suomessa kiellettyä Suomenlahdella vuodesta 2016 lähtien ja Pohjanlahdella vuodesta 2019. Tornionjoessa taimenen kalastus on ollut kielletty vuodesta 2013 lähtien. Suomen alueella luonnossa syntyneiden ja istutettujen meritaimenten vaellusalue meressä on melko suppea, mutta ulottuu Pohjanlahdella osittain Ruotsin puolelle ja Suomenlahdella osittain Viron ja Venäjän rannikolle.

Tiedot vastaavat kalakannan tilaa vuonna 2023, päivitetty 21.8.2024.

Meritaimenen rasvaevällisten luonnonkantojen esiintymisalueet.

Luontainen lisääntyminen on edelleen heikkoa pohjoisessa, mutta kohtalaisen runsasta Suomenlahden joissa

Taimenen luontainen lisääntyminen on ollut toistaiseksi heikkoa Perämereen laskevissa joissa. Taimenkantojen seurantaa tehdään Tornionjoen sivujoissa Naami-, Äkäs-, Paka- ja Kangasjoella, missä poikastiheydet ovat lievästä runsastumisesta huolimatta yhä alhaisia. Selkämerellä seurantaa tehdään Isojoella, missä poikastiheydet ovat olleet ajoittain korkeampia, mutta tiheydet voisivat olla nykyistä runsaampia (Kuva 1). Isojoella joen alaosalla oleva pato vaikeuttaa taimenten nousua kutualueille, vaikka padon yhteyteen on rakennettu kaksi kalatietä. Lestijoessa poikasmäärät ovat erittäin vähäisiä. Mustajoessa ja Ingarskilanjoessa poikastiheys on vaihdellut vuosien välillä suuresti ollen joinain vuosina suurempaa (Kuva 2). Useimmissa rannikkomme joissa poikasmäärät ovat vähitellen kuitenkin runsastuneet ja Suomenlahden taimenkantojen tilaa voidaan jo pitää kohtalaisena, vaikka kahdessa seurantakohteessa viimeisimmät poikastiheydet ovatkin pienentyneet. Mustajoessa poikastiheys romahti vuonna 2022 todennäköisesti voimakkaan ukkoskuuron aiheuttaman valumapiikin takia.

Isojoessa poikastiheys on viime vuosina vaihdellut noin 10–20 poikasen välillä per 100m2, ja kannassa on vahvistuva suuntaus. Lestijoella tiheydet ovat enintään muutaman poikasen luok-kaa per 100 m2, eikä vahvistumista ole havaittavissa. Tornionjoen sivujoissa viime vuosien ti-heydet ovat vaihdelleet lähellä 10 poikasta per 100 m2 ja kanta on hieman vahvistunut. — **Kuva 1.** Kesänvanhojen poikasten yksilömäärät (yks/100 m2) Isojoessa, Lestijoessa ja Tornionjoen sivujoissa. Lestijoessa ei sähkökoekalastettu vuonna 2022.

Mustajoessa poikastiheydet ovat olleet viime vuosina noin 25 poikasta/100m2 ja Ingarskilanjo-essa noin 40 poikasta /100 m2 . Molemmissa joissa on vahvistuva suuntaus. Mustajoessa poi-kastiheys romahti vuonna 2022 todennäköisesti voimakkaan ukkoskuuron aiheuttaman valu-mapiikin takia (lämpö ja ravinteet). — **Kuva 2.** Kesänvanhojen poikasten yksilömäärät (yks/100 m2) Mustajoessa ja Ingarskilanjoessa. *One-summer-old parr densities in the rivers Mustajoki and Ingarskilanjoki.*

Taimenet löytävät kalatiehen paremmin kuin lohet

Kymijoessa seurataan Koivukosken ja Korkeakosken kalateissä olevien laskurien avulla paitsi lohien myös jokeen nousevien meritaimenten määrää. Taimenet näyttäisivät löytävän Korkeakosken kalatiehen paremmin kuin lohet, joskin kokonaismäärä on pieni (Kuva 3).

Kalateistä nousseiden meritaimenten määrä on vaihdellut 50-200 taimenen välillä vuosittain. Päinvastoin kuin lohet, suurin osa meritaimenista on noussut Korkeakosken kalatien kautta, joskin kokonaismäärä on pieni. — **Kuva 3.** Arvioidut meritaimenten määrät Kymijoen kalateissä vuosina 2014–2023. Vuosina 2019 ja 2021–2022 Koivukosken voimalapadon kalatie oli suljettu.

Lähteet

Hyrsky, M., & Kirsi, J. 2023. Vaelluskalojen määrän arviointi Kymijoen Koivukosken ja Korkeakosken haarassa sekä kalateissä vuonna 2022. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 616. 20 s.

ICES. 2024. Baltic Salmon and Trout Assessment Working Group (WGBAST). ICES Scientific Reports. 6:42. 425 pp. https://doi.org/10.17895/ices.pub.25868665

Lähteenmäki, L., Orell, P., Romakkaniemi, A., & Snickars, M. (2023). Spawning migration behaviour of sea trout (Salmo trutta L.) in a boreal river system: effects of flow conditions and obstacles on migratory activity. Journal of Fish Biology, 102(2), 479–491. https://doi.org/10.1111/jfb.15286

Palm, S. Romakkaniemi, A. Dannewitz, J. Pakarinen, T. Veneranta, L. Vähä, V. ja Broman, A. 2024. Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2024. Sveriges lantbruksuniversitet ja Luonnonvarakeskus. 51 s.

Tilastotiedot kalastuksesta Suomessa

Ammattikalastus merialueella, vuodet 1993–2001. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. SVT Ympäristö–Miljö 1994:9, 1995:11, 1996:8, 1997:8, 1998:12, SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 1999:4, 2000:7, 2001:46, 2002:57.

Ammattikalastus merellä, vuodet 2002–2013. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2003:55, 2004:55; 2005:57, 2007:2, 2008:3, 2009:3, 2010:4, 2011:3, 2012:2, 2013:3, 2014:3.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammattikalastus merellä 2014. Luonnonvarakeskus. Ammattikalastus merellä 2014 | Luonnonvarakeskus (luke.fi).

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kaupallinen kalastus merellä, vuodet 2015–2020. Luonnonvarakeskus. Kaupallinen kalastus merellä | Luonnonvarakeskus (luke.fi).

Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan kalastus, vuodet 1998, 2000, 2002, 2004, 2006, 2008, 2010, 2012, 2014, 2016 ja 2018. Vapaa-ajankalastus | Luonnonvarakeskus (luke.fi)

Suomi kalastaa 2009 – vapaa-ajankalastuksen saaliit kalastusalueittain. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Riista- ja kalatalous – tilastoja 2011:7.

Vapaa-ajankalastus, vuodet 1994, 1996, 1998, 2000, 2002, 2004, 2006, 2008, 2010, 2012. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. SVT Ympäristö–Miljö 1995:2, 1998:3, Maa-, metsä- ja kalatalous 2000:1, 2002:54, 2004:51, 2005:62, Riista- ja kalatalous – tilastoja 2007:7, 2009:6, 2011:7, 2014:1.