Siirry pääsisältöön

Ahven

Rannikon ahvensaalis oli vuonna 2023 huomattavasti keskimääräistä suurempi. Kanta-arvion perusteella Saaristomeren ahvenvuosiluokat 2016–2018 näyttävät kohtalaisen vahvoilta. Vuonna 2022 ahvenkannan runsaus- ja biomassa-arviot jatkoivat kasvuaan. Ahvenkalastuksen pyyntiponnistuksen lasku näyttäisi taittuneen, joten rannikon ahvensaaliit pysynevät tulevina vuosina suunnilleen samalla tasolla. Mikäli Saaristomeren ahvenbiomassa jatkaa kasvuaan, se mahdollistaa aikaisempaa suuremman saaliin, vaikka pyyntiponnistus ei kasvaisi.

Tiedot vastaavat kalakannan tilaa vuonna 2023, päivitetty 8.8.2024.

Rannikon ja saariston ahvenkanta on hyvässä tai kohtuullisen hyvässä tilassa, vuosi 2023

Ahvenen vuosiluokan koko

Ahvenen vuosiluokat 2017–2018 Saaristomerellä näyttäisivät uusimman VPA:lla (virtual population analysis) tehdyn kanta-arvion perusteella tässä vaiheessa kohtalaisen vahvoilta. Näiden vuosiluokkien vahvuutta tukee niiden suuri osuus vuoden 2023 hyvässä saaliissa (verkkosaalisosuus 24 ja 39 %). Lisäksi vuosiluokan 2019 osuus oli 20 % (kuva 1). 

Populaatioanalyysin perusteella runsaimmat ahvenvuosiluokat Saaristomerellä syntyivät vuosien 1988 ja 1997 lämpiminä kesinä, jolloin kuhakanta oli suhteellisen pieni. 2000-luvulla lämpimät kesät eivät näytä tuottaneet runsaita ahvenen vuosiluokkia. Vuosiluokat 2016–17 näyttäisivät tässä vaiheessa kohtalaisen vahvoilta, mutta viimeisten vuosien arviot ovat populaatioanalyysissä epävarmimpia.
Kuva 1. Ahvenen vuosiluokkavoimakkuudet (3-vuotiaiden runsausarvion perusteella) ja kuhapopulaation koko (ikäryhmät ≥1 v.) Saaristomerellä (tilastoruudut 47, 51 ja 52) VPA:lla tehdyn kanta-arvion mukaan vuosina 1977‒2018. Ahvenen vuosiluokka-arvio on tehty kahdella vaihtoehtoisella terminaalikalastuskuolevuuden (vuoden 2023 kalastuskuolevuus) arvolla: F= 2/3 tai puolet vuosien 2016–2020 keskiarvosta. Vuosien 2017‒18 vuosiluokka-arviot ovat epävarmimpia.

 

Ahvenpopulaation koko ≥ 5-vuotiaat

Vuonna 2022 ahvenkannan yksilömäärä Saaristomerellä näyttäisi VPA:n mukaan jatkavan nousuaan 2020 aallonpohjasta, ja tätä vielä epävarmaa arviota tukee kaupallisen saaliin runsaus. Ahvenkannan biomassa-arvio oli vuonna 2022 aikaisempia vuosia selvästi korkeampi ja lähestyi jo huippuvuosien tasoa. Ahvenen keskikoko kaupallisessa kalastuksessa on kasvanut (Olin & Raitaniemi 2022b), ja ahvenkannan biomassa-arvio on ollut vuodesta 2009 lähtien suhteellisen korkea verrattuna yksilömääräarvioon (kuva 2). 

Saaristomeren ahvenkannan runsaus on ollut viime vuosina melko pieni populaatioanalyysin perusteella. Sen sijaan biomassa on ollut suhteellisen korkea.
Kuva 2. Ahvenkannan arvioitu koko kunkin vuoden alussa (≥ 5-vuotiaat) Saaristomerellä (tilastoruudut 47, 51 ja 52) yksilömäärinä ja biomassana vuosina 1980–2022. Ahvenen kanta-arvio on tehty kahdella vaihtoehtoisella terminaalikalastuskuolevuuden (vuoden 2023 kalastuskuolevuus) arvolla: F= 2/3 tai puolet keskiarvosta vuosilta 2016–2020. Vuosien 2020–22 populaatioarviot ovat epävarmimpia.

Rannikon kaupallisten kalastajien ahvensaalis, ja arvio vapaa-ajan kalastuksen ahvensaaliista

Vuonna 2023 rannikon kaupallisen kalastuksen ahvensaalis (900 tn) pieneni 8 % edellisvuodesta, mutta oli edelleen huomattavasti keskimääräistä (644 tn) suurempi. Merialueen kaupallisten kalastajien vuotuinen ahvensaalis on vaihdellut jyrkästi, mutta ollut jälleen kasvussa vuodesta 2018 alkaen. Kaupallisen kalastuksen ahvensaalis kasvoi pohjoisilla ja pieneni eteläisillä merialueilla. Saaristomeren osuus rannikon kaupallisesta kalastuksesta vuonna 2023 oli 44 %, Selkämeren 26 %, Perämeren 14 % ja Suomenlahden 3 %. Merenkurkun saalisosuus oli 9 % (83 tn) (kuvat 3 ja 4). 

Merialueen kaupallisen kalastuksen ahvensaalis oli neljänneksi suurin seurantajaksolla.
Kuva 3. Rannikon kaupallisten kalastajien ahvensaalis vuosina 1980–2023. Eri merialueiden osuudet näkyvät kuvassa (Suomenlahti = ICES alue 32, Ahvenanmaa ja eteläpuolinen merialue = ICES alue 29 pois lukien tilastoruudut 51 and 52, Saaristomeri = tilastoruudut 47, 51 and 52, Selkämeri = ICES alue 30 pois lukien tilastoruutu 47, Perämeri = ICES alue 31). 
Suomenlahdella kaupallisen kalastuksen ahvensaalis ei kasvanut. Vapaa-ajankalastuksen ahvensaalis on moninkertainen kaupalliseen kalastukseen verrattuna, mutta laskusuunnassa.	Saaristomerellä kaupallisen kalastuksen ahvensaalis kasvoi rajusti. Vapaa-ajankalastuksen ahvensaalis on moninkertainen kaupalliseen kalastukseen verrattuna, mutta laskusuunnassa.	Selkämerellä kaupallisen kalastuksen ahvensaalis kasvoi hieman. Vapaa-ajankalastuksen ahvensaalis on moninkertainen kaupalliseen kalastukseen verrattuna.		Perämerellä kaupallisen kalastuksen ahvensaalis kasvoi hieman. Vapaa-ajankalastuksen ahvensaalis on moninkertainen kaupalliseen kalastukseen verrattuna.
Kuva 4. Kaupallisten kalastajien (siniset pylväät) ahvensaalis eri merialueilla vuosina 1980–2023 ja arvio vapaa-ajan kalastuksen ahvensaaliista (tumman siniset ympyrät) vuosina 1998–2022, joka tehdään vain parillisina vuosina. Huomaa kaupallisen ja vapaa-ajan kalastuksen sekä eri merialueiden erilaiset mittakaavat. Muut selitykset ks. kuva 1.

Merialueen kaupallisen kalastuksen ahvenen verkkopyynnin pyyntiponnistus ja yksikkösaalis

Vuonna 2023 vapaa-ajankalastajien kokonaissaaliiksi rannikolla arvioitiin 1920 tonnia, mikä oli noin kaksinkertainen kaupalliseen kalastukseen verrattuna. Eteläisillä merialueilla vapaa-ajankalastuksen saaliin lasku näyttäisi pysähtyneen. Selkämerellä vapaa-ajankalastuksen saalis on vaihdellut paljon. Perämerellä saalis näyttäisi olevan hienoisessa nousussa.

Ahvenen verkkopyynnin pyyntiponnistus on laskenut kaikilla merialueilla, mutta viime vuosina lasku näyttäisi pysähtyneen. Viime vuosina pyyntiponnistus on ollut selvästi suurin Selkämerellä ja pienin Suomenlahdella. Yksikkösaalis on ollut nousussa kaikilla merialueilla. Saaristomerellä vuoden 2023 yksikkösaalis 0,36 kg/verkkovrk laski vuoden 2022 huippusaaliista, mutta oli edelleen huomattavasti keskimääräistä korkeampi. Selkämerellä ja Perämerellä yksikkösaalis pysytteli edellisvuosien korkealla tasolla. Suomenlahden yksikkösaalis on alempi kuin muilla merialueilla, vuonna 2023 0,17 kg/verkkovrk (kuva 5). 

Suomenlahden kaupallisen verkkokalastuksen pyyntiponnistus on laskenut jyrkästi, yksikkösaalis kasvanut viime vuosina. Saaristomeren kaupallisen verkkokalastuksen pyyntiponnistus on laskenut, yksikkösaalis kasvanut rajusti viime vuosina. Selkämeren kaupallisen verkkokalastuksen pyyntiponnistus on laskenut 2008 lähtien, yksikkösaalis on ollut kasvussa viime vuosina. Perämeren kaupallisen verkkokalastuksen pyyntiponnistus on laskenut 2013 lähtien, yksikkösaalis on ollut kasvussa viime vuosina.
Kuva 5. Merialueen kaupallisen kalastuksen ahvenen verkkopyynnin (36–60 mm verkot) pyyntiponnistus ja yksikkösaalis (CPUE) merialueittain vuosina 1998–2023. Huomaa alueiden erilaiset skaalat pyyntiponnistuksessa. 

Lähteet

Olin, M. & Raitaniemi, J. 2022b. Merialueen ahven. Julkaisussa: Kalakantojen tila vuonna 2021 sekä ennuste vuosille 2022 ja 2023 : Silakka, kilohaili, turska, lohi, meritaimen, siika, kuha, ahven ja hauki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 72/2022: 108-117.