Esimerkkejä Biomassa-atlaksen käytöstä
Tällä sivulla
Mihin sinä käytit Biomassa-atlasta?
Kerro omasta käyttötapauksestasi meillekin, julkaisemme mielellämme käyttäjien omia esimerkkejä. Lähetä lisätietoja osoitteella biomassa-atlas@luke.fi
Kuusen kantoja raaka-aineenaan käyttävän tuotantolaitoksen sijoituspaikkavaihtoehtojen arviointi
Yritys suunnittelee kuusen kantoja raaka-aineenaan käyttävän tuotantolaitoksen rakentamista. Yritys on löytänyt tuotantolaitokselleen neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa eri puolilta eteläistä Suomea. Sijoituspaikkapäätöksensä tueksi yritys haluaa selvittää kuusen kantojen potentiaalista saatavuutta erilaisilla kuljetusetäisyyksillä.
Yritys tekee jokaisesta sijoituspaikkavaihtoehdosta seuraavat laskelmat Biomassa-atlas-palvelussa.
Kuinka monta hehtaaria lehtoa, lehtomaista ja tuoretta kangasta vastaavaa kasvupaikkaa on 50 kilometriä tietä pitkin mitatulla etäisyydellä?
Mikä on viime vuosina toteutuneissa hakkuissa vuosittain kertynyt kuusen kantojen sivuvirtapotentiaali 50 kilometriä tietä pitkin mitatulla etäisyydellä?
Mikä on suurimman kestävän hakkuukertymän mukaisissa hakkuissa vuotuinen kuusen kantojen sivuvirtapotentiaali 50 kilometriä tietä pitkin mitatulla etäisyydellä?
Lopulta yritys päättää tehdä samat laskelmat myös 30 kilometrin etäisyydelle. Näin yritys pysyy arvioimaan eri sijoituspaikkavaihtoehtojen kuljetuskustannusten eroja.
Taustatietoa biokaasun tuotantoon
Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa) hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalleja ja liiketoimintakonsepteja, jotka mahdollistavat biokaasun tuotannon ja jakeluasemien syntymisen maaseutualueille.
Taustatiedoksi biokaasun tuotannosta kiinnostuneille lasketaan kuntakohtaisia tietoja biomassojen määristä ja niiden biokaasu- ja ravinnepotentiaaleista. Biomassa-atlaksesta poimitaan kunnittaiset lantatiedot.
Ravinnepitoisten biomassojen hyödyntäminen energian- ja kasvintuotannossa
Ely-keskuksen alueelle suunnitellaan rakennettavaksi uusi jätevedenpuhdistamo. Ely-keskus toivoo, että puhdistamolietteet ja alueen biojätteet tulevat hyödynnetyksi energiantuotannossa ja jätteiden ravinteet kasvintuotannossa. Tarkastellaan, miten massat riittävät ja alue pystyy vastaanottamaan ravinteita.
Alueen ravinnetarpeen selvittämistä varten tarvitaan tieto pelloista ja viljelykasveista. Osa tarvittavista ravinteista saadaan alueella muodostuvasta lannasta. Tieto kasveista ja lantamääristä haetaan Biomassa-atlaksesta. Tiedot viedään taulukkolaskentaan ja yhdistetään tietoihin massojen ravinnepitoisuuksista. Lasketaan paljonko pelloilla tarvitaan lisäravinteita, kun lannan ravinteet on hyödynnetty. Havaitaan että yhdyskuntajätevesien ja biojätteen käsittelyssä syntyvä puhdistamoliete täydentäisi lannoitusta hyvin.
Puhdistamolietteen ominaisuudet saattavat rajoittaa sen levitystä joillekin ruokakasveille. Tarkastellaan, mille pelloille lietettä voi levittää valitsemalla soveltuvat kasviryhmät Biomassa-atlaksesta. Aluevalintatyökalujen keskipistehaulla arvioidaan, miltä kuljetusetäisyydeltä lietteen levitykseen sopivat pellot löytyvät.
Tämäntapainen selvitys on toteutettu Pirkanmaan Ely-keskuksen toimeksiannosta 2016. Siinä hyödynnettiin Biomassa-atlaksen pellonkäyttötietoja.