Ankeriasseuranta
Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa ankeriasta Suomen sisävesillä sekä merialueella. Ankeriaan seurantatiedot toimitetaan Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n ankeriastyöryhmälle, joka käyttää tietoja ankeriaskannan tilan arvioinnissa ja ankeriaskannan hoidon suosituksissa. EU on antanut vuonna 2007 asetuksen ankeriaskannan elvyttämiseen tähtäävistä toimenpiteistä, joihin Suomi osallistuu muun muassa seurantatietoa tuottamalla.
Seurantatietoa on käytetty ICESin ankeriastyöryhmän työssä sekä arvioitaessa Suomen ankeriaskannan hoitosuunnitelman toteutumista. Tuloksia tullaan hyödyntämään vielä koko maata koskevien ankeriaskannan tuotto- ja eloonjääntiarvioiden tekemisessä. Suuri osa seurantatiedosta tallennetaan ammattikalastajien ja tutkijoiden käyttämään Suomu-tietokantaan.
Koska ankerias on ollut laajalle levinnyt, mutta kuitenkin harvinainen laji, siitä on kertynyt eri puolilta maata erilaista seuranta- ja tutkimusaineistoa. Näistä aineistoista ei ole pitkää aikasarjaa, mutta ne muodostavat muiden aineistojen kanssa arvokkaan kokonaisuuden, jota voidaan hyödyntää kannan tilaa ja hoitotoimia arvioitaessa.
Pitkiä aikasarjoja on kerätty entisen Evon kalantutkimusaseman koevesissä, ja osa niistä jatkuu edelleen. Pisimmät siellä yhä jatkuvat vaelluskalaseurannat ovat alkaneet vuonna 1974. Niiden avulla voidaan arvioida istutusten onnistumista, sukukypsyyden saavuttamista ja vaelluksen alkua sekä kalojen kokonaiseloonjääntiä ainutlaatuisella tavalla.
Miten seurantaa tehdään?
Ankeriaan seurantaa toteutetaan useassa eri seurantahankkeessa.
Luke selvittää sisävesistä kutuvaellukselle lähtevien ankeriaiden määriä Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueilla kaikuluotausta ja pyyntilaitteita hyödyntäen. Luotaimella saadaan arvio Kokemäenjoen vesistöalueelta voimalaitosten yläpuolelta istutuksista peräisin olevien kalojen selviämisestä hengissä mereen, sekä arvio vaellukselle lähtevien ankeriaiden määrästä ja koosta. Kymijoen vesistöalueella seurataan vaellukselle lähtevien ankeriaiden määrää Vesijärven alapuolella Vääksynjoessa pyyntilaitteella, joka pyytää kaikki järvestä kutuvaellukselle lähtevät kalat. Kalat siirretään elävänä mereen ohi Kymijoen voimalaitosten.
Osana seurantaa on saalisnäytteenotto, jossa kerätään biologisia näytteitä muutamista sisävesien ja merialueen ankeriaspopulaatioista. Tavoitteena on saada näytteet 150 ankeriaasta vuosittain. Näytteitä kerätään Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueilta sisävesillä, ja merialueen näytekohteita ovat Kotkan lähialueet sekä Itäisen Suomenlahden rannikkovedet. Näytekaloista kerätään perustiedot, joilla saadaan tietoa populaatioiden ikärakenteesta, kasvusta ja loistilanteesta sekä niiden muutoksista.
