Jäte

Missä toiminnoissa jätebiomassoja syntyy?

Biohajoavia jätteitä syntyy kotitalouksissa, kaupan ja palveluiden aloilla, maa- ja metsätaloudessa, rakentamisessa ja teollisuudessa, erityisesti elintarviketeollisuudessa. Biojätteeksi luokitellaan kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvä biologisesti hajoava elintarvike- ja keittiöjäte, elintarviketuotannossa syntyvä vastaava jäte sekä biologisesti hajoava puutarha- ja puistojäte. Biojätteen lisäksi muodostuu muitakin biohajoavia jätejakeita kuten esimerkiksi paperi- ja kartonkijätteitä, puujätteitä, luonnonkuituisia tekstiilijätteitä ja jäteveden puhdistamojen jätevesilietteitä.

Yhdyskuntien biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan sellaista biohajoavaa jätettä, joka syntyy kotitalouksissa, palvelualoilla kuten kouluissa, sairaaloissa, kaupoissa, ravintoloissa jne. Siihen luetaan myös ne biohajoavat jätteet, jotka syntyvät esimerkiksi teollisuuden sosiaalitiloissa, toimistoissa tai työpaikkaruokaloissa. Varsinaiset teollisuustoiminnan biohajoavat jätteet kuten esimerkiksi teurasjäte, eläinrasva, kuorimassa, ylijäämäliete, kannot, kuormalavat, pahvipaalit, sanomalehtihylky jne. eivät ole yhdyskuntien biohajoavaa jätettä vaan kyseisen toimialan biohajoavaa jätettä.

Tyypilliset hyödyntämistavat

Yhdyskuntien biohajoavaa jätettä ei ole vuoden 2016 alusta lähtien saanut viedä kaatopaikoille ja se on johtanut uusien jätteenpolttolaitosten rakentamiseen. Sekalaisen yhdyskuntajätteen mukana polttolaitokselle päätyy myös biohajoavaa yhdyskuntajätettä. Yhdyskuntien jätteestä arvioidaan noin kolmanneksen olevan biojätettä eli ruoka- ja puutarhajätettä. Jos mukaan lasketaan myös paperit ja kartongit, tekstiilit sekä puujäte, biohajoavaa jätettä on noin kaksi kolmasosaa kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteestä.

Biojätteistä tuotetaan biokaasua ja maanparannusainetta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY:n biojätteen käsittely perustuu osavirtamädätykseen, jossa biojätettä mädätetään sekä kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan sopivin osa biojätteestä. Ruoka- ja puutarhajätteestä koostuvan biojätteen mädättäminen on lisääntynyt viime vuosina. Mädätyksestä saatava kaasu hyödynnetään energiaksi, ja mädätysjäännös käytetään jälkikompostoinnin jälkeen lannoitevalmisteena tai viherrakentamisessa. Usein biojätteitä käsitellään biokaasulaitoksissa yhdessä lantojen, teollisuuden biohajoavien jätteiden ja jätevedenpuhdistamojen lietteiden kanssa.

Keräyspaperista valmistetaan sanomalehti- ja pehmopaperia sekä esimerkiksi eristevillaa ja keräyspahvista hylsykartonkia paperi- ja kangasrulliin sekä uusia pakkausmateriaaleja.

Yhdyskuntien jätevesiliete käsitellään yleisimmin mädättämällä ja kompostoimalla. Mädätykseen ohjatun lietteen määrä on ollut kasvussa, samoin kuin mädätykseen ohjatun yhdyskuntien biojätteen. Mädätyksessä tuotettu biokaasu hyödynnetään energiana. Käsitelty liete hyödynnetään pääosin viherrakentamisessa.

Suuri osa elintarviketeollisuuden lietteistä käsitellään kompostointi- ja biokaasulaitoksissa, minkä jälkeen osa hyödynnetään maataloudessa lannoitevalmisteena esimerkiksi maanparannusaineena. Osa metsäteollisuuden lietteistä ohjautuu käsiteltynä maanparannukseen lannoitevalmisteena sekä osa maarakentamiseen, mutta suurin osa metsäteollisuuden lietteistä päätyy energian tuotantoon.

Mahdollisia käyttökohteita

Biohajoavat jätteet ovat hyvää raaka-ainetta uusille tuotteille kuten lannoitevalmisteille.

Yritystoiminnan jätteiden osalta uusien hyödyntämiskonseptien suunnittelussa tulisi olla yhteydessä jätettä tuottaviin yrityksiin. Yhdyskuntien biohajoavien jätteiden osalta kannattaa olla yhteydessä niiden keräyksestä ja käsittelystä vastaaviin tahoihin tai suoraan niihin palvelutoimintoihin, joissa jätettä syntyy.

Jätebiomassan ominaisuuksia

Jätteiden koostumukset vaihtelevat suuresti, vaikka ne kuuluisivat samaan jäteluokkaan. Samannimisillä jätteillä saattaa esimerkiksi olla toisistaan poikkeava vesipitoisuus, ja monilla jätteillä on vuodenaikaan sidoksissa olevia ominaisuuksia. Syksyisin biojätteessä on esimerkiksi paljon enemmän lehtiä ja kasvijätettä kuin muina vuodenaikoina. Yritysten tuottamat jätteet voivat vaihdella laadullisesti hetkittäin esimerkiksi tuotantohäiriöiden tai kokeilujen takia. Asukkaiden tuottamissa ja syntypaikkalajitelluissa jätteissä voi olla erilaisia puutteellisesta lajittelusta johtuvia epäpuhtauksia ja vieraita aineita kuten metallia ja muovia, jotka voivat vaikeuttaa näiden jätteiden hyödyntämistä jalostusprosessissa.

Lisätietoja

Yritystoiminnasta muodostuvat biohajoavat jätteet on luokiteltu Biomassa-atlaksessa viiteen pääluokkaan: eläin- ja kasvijäte, puujäte, liete, paperi- ja pahvijäte sekä biohajoava sekajäte. Tarkempi jaottelu noudattaa eurooppalaista jätteen EWC /LoW(European Waste Catalogue, List of Wastes) -luokitusta, joka kertoo jätteen alkuperätoimialan ja jätteen laadusta.

Yritystoiminnassa muodostuvien biohajoavien jätteiden tiedot ovat peräisin ympäristöhallinnon YLVA-tietojärjestelmästä, jonne ympäristölupavelvolliset yritykset tallentavat ympäristölupamääräysten mukaiset tiedot toiminnassaan syntyneistä ja käsitellyistä jätteistä. Yritykset raportoivat koko vuotta koskevat kuormitustietonsa YLVAan aina raportointivuotta seuraavan kalenterivuoden keväällä. Rekisteri täydentyy vuoden mittaan.

Laskennallinen biohajoava yhdyskuntajätemäärä perustuu Tilastokeskuksen yhdyskuntajäte- ja väestötilastoihin sekä tutkimustietoihin.

YLVA-tietojärjestelmässä jätteet luokitellaan valtioneuvoston jäteasetuksen (978/2021) liitteen 3 mukaisiin 20 toimialaluokkaan ja niiden alaluokkiin. Luokittelussa käytetty kuusinumeroinen EWC-koodi (European Waste Catalogue/List of Wastes) kertoo jätteen alkuperätoimialasta ja jätteen laadusta. Tietoaineistoon on poimittu biohajoavia jätteitä sisältävät jäteluokat (Liitetaulukko). Yritystoiminnassa muodostuvien jätejakeiden osalta tiedetään yritysten sijaintikoordinaatit, mutta yhdyskuntien biohajoavien jätteiden osalta muodostumispaikkoja ei tiedetä. Viimeksi mainitut (kuten kotitaloudet, koulut jne.) eivät ole raportointivelvollisia viranomaisille jätemäärätiedoistaan, ja näin olleen niitä koskevia tietoja ei kerry YLVAan syntypaikkakohtaisesti.

Yhdyskuntien biohajoavien jätteiden määrät on tuotettu Biomassa-atlakseen laskennallisesti tilasto- ja tutkimustietoihin sekä asukasmääriin perustuen. Palvelujen tuottamat jätteet sisältyvät yhdyskuntien biohajoavaan jätemäärään kuten myös ne yritystoiminnan jätteet, jotka ovat rinnastettavia määrältään ja laadultaan kotitalouksien jätteeseen. Näitä ovat esimerkiksi yritysten toimisto- ja henkilöstöruokalajätteet.

Yhdyskuntien biohajoavien jätteiden määrätiedot on laskettu 1 km × 1 km ruuduille perustuen asukasmääriin ja yhdyskuntajätteen biohajoavan osuuden syntykertoimiin. Edellä mainitut syntykertoimet ovat erilliskerätyn yhdyskuntien biojätteen osalta 89 kiloa asukasta kohden vuodessa ja muun biohajoavan yhdyskuntajätteen osalta 320 kg/as/v. Yhdyskuntien biojätteeksi on luettu keittiö-, ruokala- sekä puutarha- ja puistojätteet. Muuta biohajoavaa yhdyskuntajätettä ovat esimerkiksi erilliskerätyt biohajoavat jätejakeet kuten paperi- ja pahvijätteet sekä sekalaisen yhdyskuntajätteen joukossa oleva biohajoava aines. Tämä osuus on arvioitu tutkimustiedon perusteella.

Jätteenkäsittelyn biohajoavia jätteitä koskevat määrätiedot perustuvat kompostointi- ja biokaasulaitoksilta sekä jätepolttoaineen valmistuslaitoksilta lähteviin YLVAn jätemäärätietoihin. Osa näistä tiedoista saattaa olla päällekkäistä yritysten biohajoavien jätemäärien kanssa. Osa taas on peräisin sellaisista syntypaikoista, jotka eivät ole velvollisia raportoimaan jätemääriään valvontaviranomaiselle. Siten tietoa ei ole yritysten jätemäärätiedoissa, vaan ne voidaan tuoda Biomassa-atlaksessa biohajoavien jätetietojen osaksi vasta jätteenkäsittelyn jälkeen. Laadultaan käsitellyt jätteet saattavat olla yritysten jätteitä paremmin hyödynnettävissäkin, esimerkiksi maanparannuksessa.

Yritysten tai jätteenkäsittelyn biohajoavien jätteiden määrätietoja ja yhdyskuntien biohajoavien jätteiden määrätietoja ei pidä tarkastella Biomassa-atlaksen kartalla samanaikaisesti, tai ei ainakaan pidä laskea niitä yhteen, koska laskennalliseen yhdyskuntien biohajoavien jätteiden määrään sisältyy myös yritysten biohajoavia jätejakeita kuten esimerkiksi toimistotiloissa syntynyt paperi- ja pahvijäte, henkilöstöruokaloiden biojäte jne. Muuten osa jätteistä tulee lasketuksi kahteen kertaan. Sama pätee yritysten ja jätteenkäsittelyn jätteisiin, joita ei myöskään tule määrällisesti laskea yhteen kokonaissyntymäärän selville saamiseksi.