Puintimenetelmät ja sadon käsittely

Puinti on puna-apilan siementuotannon kriittisin ja haastavin työvaihe. Väärät puimurin säädöt tai huono ajoitus voivat aiheuttaa suuria satotappioita. Tällä sivulla käsitellään puintikypsyyden arviointia, eri puintimenetelmiä ja sadon kuivatusta. 

Puinti edellyttää hyvin kuivuvaa ja ilmavaa kasvustoa, mikä korostaa lohkon sijainnin merkitystä. Tuuliset paikat ovat puinnin kannalta hyödyksi, kunhan tuulisuus ei haittaa pölytystä kasvukauden aikana. Pimeät ja märät lohkot hidastavat tuleentumista ja vaikeuttavat puintia.

Puimurin säätäminen vaatii erityistä tarkkuutta. Varstasillan väli pidetään niin kapeana kuin mahdollista, ja puimureissa voidaan käyttää hankainlevyjä siementen irrottamiseksi kukinnoista. On tärkeää huomioida, ettei varstasilta kuitenkaan murskaa siemeniä liikaa.

Puinti suoritetaan yleensä syyskuun puolivälissä tai lopussa, kun kasvusto on noin 95 % ruskea. Vihreää kasvustoa saattaa olla seassa, mutta liiallinen vihreys vaikeuttaa puintia ja heikentää sadon laatua. Puintikypsänä puna-apilan siementupsu irtoaa helposti varresta ja siemenet ovat alkaneet tummumaan.

Puinti on hidasta, ja puinti-ikkuna on yleensä vain muutaman tunnin iltapäivällä, kun kasvusto kuivuu tarpeeksi. Laonnostimien käyttöä suositellaan. Puintitulosta seurataan jatkuvasti, jotta nähdään, jääkö kukintoihin siemeniä.

Roskaa tulee väistämättä paljon, ja monella tilalla on erillisiä hankauslaitteita tai siemen puidaan uudelleen kuivauksen jälkeen. Puintivirheet aiheuttavat usein suurimmat satotappiot, sillä väärillä säädöillä siemensadosta iso osa voi mennä puimurin läpi peltoon.

Puimurin ajonopeutta voidaan lisätä vain, jos se ei lisää siementen karisemista. Liian nopea eteneminen aiheuttaa tukoksia ja ylimääräistä hukkaa.

Luo’olle niitto tehdään yleensä 2–7 päivää ennen puintia riippuen säästä. Niitto vaatii kuivan ja tuulisen ympäristön, jotta karho kuivuu hyvin ennen puintia. Mikäli karho on kapea ja paksu, se ei kuivu. Niitto tehdään useimmiten lautasniittokoneella, jotta karho pysyy ilmavana eikä tuki puimurin noukkijaa. Varjoisat ja metsän ympäröimät lohkot kuivuvat huonosti.

Niiton aikana täytyy seurata, etteivät traktorin renkaat polje karhoa tai sen reunoja. Karhon leveyden täytyy olla puimurin pöytään sopiva.

Suorapuinti on yleistä niillä tiloilla, joilla on käytössä hankainlevyillä varustettu puimuri tai hyvät laonnostimet. Kasvusto puidaan suoraan, kun se on riittävän kuivaa ja tuleentunutta. Suorapuinti onnistuu erityisesti tasaisilta ja kivettömiltä lohkoilta. Suorapuinti vaatii tarkat puimurin säädöt ja maltillisen ajonopeuden.

Kevätpuintia käytetään, mikäli kasvustoa ei pystytä puimaan syksyllä märkyyden takia. Keväällä puinti onnistuu, jos kasvusto on kuivaa, se ei ole homehtunut eikä se ole alkanut vihertymään. Riskinä on, että lämpimät ja kosteat kevätpäivät voivat käynnistää siementen itämisen kukinnoissa. Lohkon tulee kantaa koneita varhain keväällä, eikä se saa olla routaantunut tai märkä pitkään. Kevätpuinti vähentää koneen tukkeutumista, mutta siementen mukana voi tulla multaa. 

Siemen tulee kuivata nopeasti puinnin jälkeen lämpenemisen estämiseksi. Kylmäkuivaus sopii puna-apilalle hyvin. Siemenen itävyyden säilymiseksi lämminilmakuivatuksessa lämpötila tulee olla enintään 30–40 °C.