Pihtalajien menestyminen ja viljely Suomessa

Pihtaviljelmiin on istutettu 20 lajia ja 2 muunnosta. Kaikkiaan 22 taksonista on Solböleen istutettu 20 (jäljellä 15), Ruotsinkylään 14 (9), Punkaharjulle 13 (10), Lapinjärvelle 3 (3), Aulangolle 10 (5) ja Vesijaolle 1 (1). Eri alkuperiä ja siemenlähteitä on viljelmissä kaikkiaan 36. Perustettujen pihtaviljelmien lukumäärä oli 94 ja niiden pinta-ala 14,5 hehtaaria. Vuosien 1996-97 inventoinnissa pihtalajeja oli jäljellä 16 ja viljelmiä 66 kappaletta.

Lähes kaikki pihtaviljelmät on perustettu 4-5 vuoden ikäisillä, ainakin kerran koulituilla taimilla. Istutusvälinä käytettiin 2 x 2 metriä (n. 70 % viljelmistä), 3 x 3 m (n. 20 %), muut istutusvälit ovat olleet 1,6 x 1,6 m, 1,8 x 1,8 m ja 3,4 x 3,4 metriä. Pihtojen viljelyn yhteydessä on yleensä käytetty verhopuustoa.

Monet pihtalajit ovat menestyneet meillä huonosti. Ahava ja syys- ja keväthallat sekä pakkanen yleensä ovat vaurioittaneet pihtaviljelmiä ja heikentäneet puiden kasvua niissä. Pahoja tuhoja on syntynyt varsinkin, jos ankarat sää-olot ovat toistuneet useana vuonna peräkkäin, kuten talvina 1939-40, 1940-41 ja osittain vielä 1941-42. Pakkasen aiheuttamat vauriot ovat tavallisesti heikentäneet puita niin, että hyönteisten ja sienitautien on ollut helppo iskeytyä niihin.

Koska monet pihtalajit ovat kotoisin sekä meidän koealueitamme etelämpää että niitä mereisemmistä oloista, on ymmärrettävää, ettei pihtojen menestyminen aina ole ollut kovin hyvä. Kokonaan on tuhoutunut 6 lajia: Abies faxoniana, virginianpihta, jättipihta, honšunpihta, A. recurvata ja A. sutchuenensis. Lisäksi A. cephalonicasta on jäljellä vain 1 puu. Koepaikasta riippumatta (SB, RK ja PH) hyvin menestyneitä pihtalajeja ovat olleet siperianpihta, sahalininpihta ja palsamipihta. Solbölen muita mereisemmissä oloissa ovat lisäksi menestyneet japanin- ja ussurinpihta ja Punkaharjun mantereisemmissa oloissa taas lännenpihta, mikä kuitenkin johtuu ehkä vain siellä käytetystä alkuperästä.

Metsäpuina parhaiten näyttäisi menestyvän siperianpihta lähes koko maassa sekä etelä- ja lounaisrannikolla sahalininpihta, joka parhailla kasvupaikoilla on kehittynyt järeäksi tukkipuuksi.

Pihtalajien menestyminen Solbölen, Ruotsinkylän ja Punkaharjun tutkimusalueen viljelmissä.

*** = menestynyt hyvin (kestävä tuhoja vastaan, kasvu kutakuinkin samanlainen kuin alkuperäalueillaan)
**  = menestynyt kohtalaisesti (ei täysin sopeutunut; tuhoaltis ja hidaskasvuinen)
*    = menestynyt heikosti (suurin osa puista kuollut; elossa olevat heikkoja, hidaskasvuisia)
†   = tuhoutunut (kaikki puut kuolleet)