Suomessa mukurarunkoinen muoto on männyllä yleisempi kuin kuusella. Mukuramänty (Pinus sylvestris f. gibberosa Kihlman) lieneekin yleisin männyn erikoismuodoista ja sitä esiintyy runsaasti myös Pohjois-Suomessa. Myös mukuramännyt voivat joskus esiintyä muutaman puun ryhmissä. Männyllä mukuraisuus ulottuu usein korkealle, jopa latvaan saakka.
Pahkojen ja mukuroiden syntyyn on yritetty löytää monenlaisia selityksiä. Mutaation lisäksi on puhuttu esimerkiksi uinuvien silmujen kylestymisestä sekä tuhosienten ja -hyönteisten vaikutuksesta.
Männyllä mukuraa ja visaa ei yleensä eroteta toisistaan. Joskus kuitenkin puhutaan visamännystä mukuramännyn sijaan.