Lepän erikoismuodot lehtien värin ja muodon mukaan

Hapsuharmaaleppä

Harmaalepällä (Alnus incana f. angustissima Holmberg et Hylander) on useita liuskalehtimuotoja. Niistä hapsuharmaaleppä on kaikkein liuskaisin. Muodon tieteellinen nimi tarkoittaakin erittäin kapeaa. Sitä esiintyy harvinaisena Etelä-Suomessa.

Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa kasvavan harmaalepän hapsulehti on nimensä mukainen. Kuva: Oskarsson (Helsinki 1997). Kuva: Oskarsson

Sulkaharmaaleppä

Sulkaharmaalepän (Alnus incana f. laciniata Loudon) lehden liuskaisuus vaihtelee hapsumaisesta vain vähän tavallista sahalaitaisempaan. Lehtien muoto vaihtelee eri yksilöillä ja samassa puussakin. Tämä johtuu siitä, että sulkaharmaaleppä on perimältään epävakaa. Liuskalehtiset lepät ovat useimmiten sulkaharmaaleppää.

Uukuniemen Niukkalasta, tavallisesta lepikosta on löytynyt tällainen sulkaharmaaleppä. Kuva: Nikkanen (Uukuniemi 1996). Kuva: Nikkanen

Sulkatervaleppä

Sulkatervalepän (Alnus glutinosa ’Laciniata’) ovat sulkaharmaalepän lehtien kaltaisia, mutta vähemmän vaihtelevia ja vähemmän suippoja. Sulkatervaleppää tavataan Suomessa vain ulkomaisena viljelylajikkeena.

Sulkatervalepän kuivattu oksa on kuvattu Helsingin yliopiston luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Kuva: Oskarsson (Helsinki 1997). Kuva: Oskarsson

Tammenlehtileppä

Tammenlehtileppä (Alnus glutinosa f. quercifolia (Willd.) Willd. (f. -inaequata M. Erkamo, nomen nudum)) on tervalepän erikoismuoto. Sen lehdet muistuttavat, niinkuin nimikin sanoo, tammen lehtiä. Helsingin Meilahdesta löydettiin vuonna 1978 leppä, jonka lehdet muistuttavat tammenlehtiä selvemmin kuin aikaisemmin nimetyt.

Helsingin Meilahdesta löydetty tammenlehtileppä on siirretty Niskalan arboretumiin. Kuva: Oskarsson (Helsinki 1996). Kuva: Oskarsson

Keltaharmaaleppä

Lehtien värimuodot ovat lepällä hyvin harvinaisia. Keltaharmaalepän (Alnus incana f. aurea (Dippel)) lehdet ovat keltaisimmillaan kasvukauden alussa. Kun lehdet ovat lakanneet kasvamasta, keltainen väri vähitellen häviää, mutta puu eroaa kyllä koko kasvukauden ajan vieressä kasvavasta normaalista lepästä.

Kuusjoella kasvaa pensasmainen keltalehtinen harmaaleppä (E7879). Kuva: Oskarsson (Kuusjoki 1996). Kuva: Oskarsson

Punaharmaaleppä

Punalehtinen harmaaleppä on yhtä harvinainen kuin keltalehtinenkin. Punaharmaalepän (Alnus incana f. rubra Palmén) on selvin kasvukauden alussa, mutta erottuu koko kesän.