Siirry pääsisältöön

Kuusen erikoismuodot neulasten värin ja muodon mukaan

Kultakuusi

Luontaisista kuusen erikoismuodoista kultakuusi (Picea abies f. aurea (Carrière) Rehder) on näyttävimpiä. Alkukesällä sen uudet versot ovat vaalean- tai kullankeltaiset. Kasvukauden aikana neulaset muuttuvat usein vähitellen vihreiksi. Jotkut puut vihertyvät jo kesällä, mutta toisissa keltaisuus erottuu vielä talvella. Neulasten keltainen väri johtuu viherhiukkasten poikkeavasta rakenteesta. Kultakuusia on tavattu lähinnä Etelä- ja Keski-Suomessa. Kultakuusesta on olemassa myös viljelylajikkeita mm. ’Kulta-Lumikki’, ’Kulta-Päivikki’ ja ’Kulta-Talvikki’.

Kuhmoisissa kasvava kultakuusi (E5504) on kauniin keltainen. Hyvin erikoinen kultakuusi kasvaa Kihniön Ratikylässä (E2493). Siinä neulasten keltainen sävy säilyy pari, kolme vuotta. Kuva: Oskarsson (Kuhmoinen 1985). Kuva: Oskarsson
Kultakuusia Enso Oy:n kokoelmissa Imatralla. Kuva: Nikkanen (Imatra) Kuva: Nikkanen, Imatra

”Kirjokuusi”

Kirjokuusen (Picea abies f. variegata Carrière) neulasten väri vaihtelee normaalista vihreästä vaalean keltaiseen. Samassa puussa ja samassa oksassa on erivärisiä neulasryhmiä. Kirjavuus on voimakkainta nuorissa versoissa alkukesällä, mutta voi olla nähtävissä vielä talvellakin. Kirjokuusi on harvinaisempi kuin kultakuusi.

Kirjokuusi Enso Oy:n kokoelmassa Imatralla. Kuva: Nikkanen, Imatra

Purppurakuusi

Uusien versojen puhjetessa purppurakuusen (Picea abies f. cruenta Elfstrand) ovat helakan punaiset. Väri säilyy vain vähän aikaa, korkeintaan muutaman viikon, minkä jälkeen punainen väri alkaa haalistua ja neulaset muuttuvat vihreiksi. Purppurakuusi eli mansikkakuusi on harvinaisempi kuin kultakuusi. Purppurakuusesta tunnetaan Suomessa viljelylajike ’Ilta-Rusko’.

Punkaharjun kloonikokoelmassa kasvavan kloonin U 2080 vartteissa tummanpunainen väri säilyy melko pitkään. Klooni on kotoisin Ruotsista, Jämtlannin Fjällsjögårdenista. Kuva: Nikkanen (Punkaharju 1983). Kuva: Nikkanen, Punkaharju
Kultakuusi ja purppurakuusi vartettuna samaan perusrunkoon. Kuva: Nikkanen (Punkaharju 1993). Kuva: Nikkanen, Punkaharju