Siirry pääsisältöön

Koivun erikoismuodot rungon ja kuoren muodon mukaan

Visakoivu

Visakoivu (Betula pendula var. carelica (Mercklin) Hämet-Ahti) ei varsinaisesti ole erikoismuoto vaan muunnos. Visautumisilmiö tunnetaan monilla puulajeilla. Eniten sitä on kuitenkin tavattu rauduskoivulla. Visautumisen syynä pidetään periytyvää mutaatiota. Visakoivun viljelykokeissa maantieteellisellä sijainnilla ei ole todettu olevan vaikutusta visan syntyyn. Sitävastoin kasvupaikka ja metsikön tiheys näyttävät vaikuttavan visautumisen alkamiseen ja sen voimakkuuteen.

Visakoivua tavataan luonnonvaraisena melko harvinaisena Etelä-Suomessa. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu lännessä Norjan ja Ruotsin eteläosista itään Venäjän Karjalaan ja etelään Baltian maihin sekä Puolaan ja Valkovenäjälle.

Paukuravisa on visatyypeistä yleisin. Yhdessä sen sekamuotojen kanssa paukuravisaa on 80 % viljeltyjen visakoivikoiden puista. Paukuravisa tunnistetaan rungossa tiheänä esiintyvistä kyhmyistä tai paukuroista. Kuva: Jouko Lehto (Kerimäki 1994). Kuva: Jouko Lehto
Kaulavisaa puhtaana tai sekamuotona on alle 10 %:ssa visakoivikoiden puista. Kaulavisan rungossa on vaihtelevankokoisia paksunnoksia ja kapeampia kaulakohtia. Kuva: Jouko Lehto (Kerimäki 1994). Kuva: Jouko Lehto

Hiesvisakoivu

Visamaisia puita löytyy myös hieskoivusta. Vaikka metsägeneettiseen rekisteriin on hiesvisana merkitty 18 puuta, ei hieskoivun visasta paljon tiedetä. Sen tunnistaminen on vaikeaa ja puuaineen visaisuus lienee vaatimatonta. Hiesvisakoivuja on löydetty lähinnä Metsäntutkimuslaitoksen vanhoista visakoivikoista.


 

Kuvassa Parikkalan Siikalahdella sijaitsevalle erityisen oksikkaalle ja koristeelliselle hieskoivulle annetaan kantapuunumero (E8992). Puussa on toista metriä leveä tyvipahka. Puun on epäilty olevan hiesvisaa. Kuva: Nikkanen (Parikkala 1982). Kuva: Nikkanen

”Kaarnakoivu”

Paksukaarnaisen koivun levyiksi halkeillut kuori poikkeaa selvästi tavallisen vanhan rauduskoivun rosoisesta tyvikaarnasta. Kaarnakoivuja tavtaan jonkin verran maamme etelärannikolta, muualla se on hyvin harvinainen.

Helsingin Laajasalon Tullisaaressa on runsaasti harvinaisen paksukaarnaisia rauduskoivuja, joista erikoisimman kaarnalevyt ovat noin kahdeksan senttimetriä paksuja. Puu on rauhoitettu. Kuva: Nikkanen (Helsinki 1997). Kuva: Nikkanen