Siirry pääsisältöön

Koivun erikoismuodot kasvutavan mukaan

Pystykoivu

Pystykoivulla oksat kasvavat epäsäännöllisinä jyrkästi ylöspäin. Koristeellisena tätä muotoa ei varmaankaan voida pitää. Pystykoivu on rauduskoivun erikoismuoto, jota tunnetaan maassamme vain yksi kappale. Samantyyppistä koivua myydään ulkomailla ’Fastigiata’-lajikenimellä.

Pystykoivu (E4184) on syntynyt ja kasvanut luontaisena metsässä. Asutusalue on ympäröinyt sen myöhemmin. Kuva: Oskarsson (Asikkala 1982). Kuva: Oskarsson

Riippakoivu

Rauduskoivun (Betula pendula f. tristis C. K. Schneider, incl. ’Tristis’) yhtenä tunnuksena ovat sen kauniisti riippuvat (pendula) oksien kärjet. Erikoismuodon, varsinaisen riippakoivun hyvin pitkät riipat antavat muodolle sen alakuloisen nimen (tristis). Oikean riippakoivun tunnistaminen voi olla vaikeaa. Niitä näkee kuitenkin siellä täällä.

Hämeenlinnan komea riippakoivu on vielä vihreä kun muut koivut ovat jo kellastuneet ja pudottaneet lehtensä. Tämä vittaa siihen, että kyseinen puu olisi Keski-Euroopasta peräisin olevaa viljelylajiketta ’Tristis’. Kuva: Oskarsson (Hämeenlinna 1997). Kuva: Oskarsson

Luutakoivu

Myös koivusta tunnetaan luutamainen muoto. Päärangan puuttuminen lyhyen tyviosan yläpuolelta antaa puulle vapauden kasvattaa useita pystyjä sivuhaaroja. Haarojen kasvutapa on samankaltainen kuin luutamännyllä. Tällaisia lyhytvartisia luutakoivuja on tiedossa vain yksi.

Tämä Enonkoskella kasvava merkillinen rauduskoivu on noin 80 senttiä korkeana taimena alkanut haaroittua luudaksi. Kuva: Nikkanen (Enonkoski 1997). Kuva: Nikkanen

”Pensasrauduskoivu”

Pensasrauduskoivua ei etäältä koivuksi tunnistaisi. Se on kuitenkin rauduskoivu, jolla ei ole selvää pystyä runkoa, vaan juurenniskasta lähtee useita sivuille ja viistoon mutkittelevia oksia. Pensasrauduskoivu on erikoinen harvinaisuus.

Elimäen Hongiston Peltolassa kasvava pensasrauduskoivu rauhoitettiin yli 30 vuotta sitten. Kuva: Oskarsson (Elimäki 1997). Kuva: Oskarsson