Metsänjalostuksen sanasto

siementuotantoa varten perustettu puuviljelmä, joka on perustettu fenotyyppisesti eli ilmiasun perusteella luonnonmetsistä valittujen pluspuiden vartteilla

siemenviljelys, johon siementä tuottamaan on vartettu jälkeläiskokeiden perusteella valitut 1. polven pluspuut.

1. polven pluspuiden risteytysjälkeläisten (2. polvi) vartteista.

somaattinen embryogeneesi (SE); kasvullisen lisäyksen menetelmä, jossa tuotetaan kasvisoluista kasvullisesti lisättyjä alkioita laboratorio-olosuhteissa

lajin levinneisyysalueen tietyltä paikkakunnalta peräisin olevat siemenet tai muu lisäysmateriaali sekä niistä kasvatetut puut, joita kutsutaan alkuperäpaikkakunnan nimellä.

maantieteellinen paikka tai alue, jonka luontaisesta esiintymästä jalostusaineisto tai metsänviljelyaineisto on peräisin.

koeviljelys, jonka tarkoituksena on verrata eri maantieteellisilta alueilta kotoisin olevia puualkuperiä samalla kasvupaikalla mahdollisimman yhdenmukaisissa oloissa

alkuperäsiirrossa siirretään maantieteellisesti tietyltä alueelta peräisin olevaa lisäysmateriaalia, kuten siemeniä, kasvamaan toiselle alueelle.

saman geenin eri muotoja.

varte, jota kasvatetaan siirrettävässä ruukussa

Avustetulla leviämisellä tarkoitetaan siirtoa, jossa ilmastonmuutoksen vuoksi vaarantunutta lajia tai sen populaatiota suojellaan siirtämällä sitä nykyisen esiintymisalueensa ulkopuolelle.

eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen hyödyntämiseen perustuva tekniikka

laite, joka ylläpitää biologisen prosessin toimintaolosuhteita jonkin tehtävän suorittamiseksi. Esimerkiksi jätevesien puhdistuksessa mikrobien avulla bioreaktori pitää yllä niille suotuisia olosuhteita.

deoksiribonukleiinihappo; eliön (ihmisen, eläimen, kasvin tms.) solun perinnöllistä informaatiota sisältävä ja siirtävä aine, joka sijaitsee pääosin kromosomeissa ja muodostaa kierteisen kaksoisjuosteen.

uudistamispopulaatiosta tarkempaan testaukseen ja ehdolle jalostuspopulaatioon valittu yksilö eli kandidaatti

ehdokkaista koostuva puujoukko; lähtö- tai uudistamispopulaatiosta poimittu otos, josta valitaan jälkeläisarvostelun perusteella yksilöitä jalostuspopulaatioon; luonnonmetsistä valitut pluspuut muodostavat jalostuksen alkuvaiheessa ehdokaspopulaation

tietyssä lisäysaineistossa elossa olevien taimien osuus

alkionkehitys, uuden yksilön muodostuminen hedelmöittyneestä munasolusta (tsygootista); somaattinen embryogeneesi, prosessi, jossa kasvullisesta solusta muodostetaan alkio, joka kykenee kehittymään ehyeksi, lisääntymiskykyiseksi yksilöksi

kantasolu, joka pystyy erilaistumaan useiksi eri kohdesolukoiksi.

solun erilaistuminen tarkoittaa kantasolun muuttumista erityyppiseksi, organismissa erityisen hyvin tiettyyn tehtävään sopivaksi soluksi; solukko on rakenteellisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen, tavallisesti samankaltaisten, erilaistuneiden solujen muodostama kokonaisuus kasveilla.

puun kyky tuottaa halutunlaisia jälkeläisiä jonkin tietyn toisen puun kanssa risteytettäessä.

valinta, joka suoritetaan aikaisemmin valittujen yksilöiden jälkeläisten joukossa

geenivarojen suojelua muualla kuin siinä ympäristössä, jossa ne ovat kehittäneet geneettiset ominaisuutensa

geenien eri muotojen suhteellisten lukumäärien muuttumista populaatiossa; sukupolvien myötä tapahtuvat muutokset biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa, lajinkehitys

yksilön ilmiasu, silmin havaittavissa olevat yksilön ominaisuudet, perinnöllisten tekijöiden ja ympäristövaikutusten yhteistulos

DNA-jakso, joka ohjaa yhden tai useamman proteiinin tai muun toiminnallisen elementin valmistumista

Muunteleva DNA-jakso, jonka sijainti ja rakenne on tunnettu. Geneettisiä markkereita hyödynnetään muitten vähemmän tunnettujen geneettisten tekijöiden kartoituksessa sekä yksilöiden tai sukulinjojen tunnistamisessa

luontaista geneettistä alkuperää edustava laaja metsikkö, joka on varattu metsäpuiden geenivarojen suojeluun

puulajin perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi, varttamalla tai siementaimilla perustettu kokoelma

geneettistä ainesta, joka saattaa olla maa-, metsä- ja elintarviketalouden kannalta arvokasta

migraatio; geenien kulkeutuminen populaatioiden välillä; yksilöiden muuttaessa populaatiosta toiseen, ne kuljettavat geeninsä mukanaan; uusien alleelien lähde populaatioihin.

siemenviljelyksen harventaminen siten, että poistettavat ja kasvamaan jätettävät kloonit valitaan jälkeläiskokeista saatavan tiedon perusteella

perinnöllinen vaihtelu yksilöiden ja populaatioiden välillä, joka aiheutuu yksilöiden välisistä eroista geeneissä (yksilöillä on vähintään osassa geeneistä eri alleeli eli geenimuoto) tai populaatioiden välisistä eroista alleelifrekvensseissä.

yksilön koko perinnöllisen aineksen muodostama kokonaisuus

genomin eli koko perimän tutkimista. Genomi koostuu yksilön kaikista eri kromosomeissa olevista geeneistä sekä kromosomien alueista, joissa ei sijaitse geenejä.

yksilöiden keskinäisen sukulaisuuden asteen genomitasolla määrittelevä kovarianssimatriisi, joka perustuu sukupuun asemesta informaatioon suuresta määrästä SNP-geenimerkkejä

koko perimää koskeva tieto

geenin kahden alleelin muodostama kokonaisuus. Alleelit yksilö on saanut vanhemmiltaan, yhden kummaltakin; yksilön eri geeneissä olevien alleelien kokonaisuus

hakkuumenetelmä, jossa puustosta poistetaan isoja, hyvälaatuisia ja arvokkaita puita ja muu puusto  jätetään huomiotta. Määrämittaharsinnassa hakattiin kaikki hyvät, tietyn läpimitan saavuttaneet puut, ja jätettiin huonoon kuntoon mennyt metsä vaille hoitoa.

Vuonna 1948 kuuden johtavan metsätutkijan ja opettajan laatima julkinen lausuma, jonka mukaan harsintahakkuut näivettävät Suomen metsien geneettisen materiaalin ja aiheuttavat heikosti tuottavia, huonokuntoisia metsiä. Harsintajulkilausuma oli keskeinen käännekohta määrämittaharsinnasta kohti tasaikäiskasvatusta.

0 ja 1 välillä vaihteleva lukuarvo, joka ilmentää, miten suuri suhteellinen osuus ominaisuudessa havaittavasta vaihtelusta on perintötekijöiden aiheuttamaa (laajassa merkityksessä); periytymisaste; jälkeläisiin periytyvän muuntelun osuus kaikesta muuntelusta (kapeassa merkityksessä)

hybridietu, eriperintäisten genotyyppien paremmuus vastaaviin samaperintäisiin verrattuna; lajiristeytysten paremmuus vanhempina käytettyihin lajeihin nähden

risteymä; kahden lähisukuisen lajin risteytymisen tai kahden erilaisen jalostuslinjan risteytyksen tulos

kasvimateriaalin, esim. risteytysoksien, tuominen lämpöön kehityksen (esim. lehtien puhkeaminen, kukinta) nopeuttamiseksi

silmin havaittavissa olevat yksilön ominaisuudet, perinnöllisten tekijöiden ja ympäristövaikutusten yhteistulos; fenotyyppi

geenivarojen suojelua siinä elinympäristössä, jossa ne ovat kehittäneet geneettiset ominaisuutensa.

International Treaty on Plant Genetic Resources for Food and Agriculture (ITPGRFA), Kansainvälinen kasvigeenivarasopimus, joka määrittää kasvigeenivarojen saatavuutta ja hyötyjenjakoa.

puuyksilön oman siitepölyn ja siemenaiheen yhdistymisen aiheuttama itsesiitos

koeviljelys, jossa verrataan keskenään erilaisia jalostuksen tuloksena syntyneitä ja jalostamattomia aineistoja

jalostuksessa käytetyt pluspuut ja niiden myöhempien sukupolvien jälkeläiset

yksilön geenien keskimääräinen vaikutus ilmiasuun; yksilön perimän piirteiden arvo jalostajalle; yksilön perimän vaikutus sen jälkeläisten ilmiasuun

valitun puujoukon (yleensä jaloste) keskimääräinen paremmuus vertailujoukkoon verrattuna

yksilöiden joukko, joka on hyvien (toivottujen) ominaisuuksiensa perusteella valittu seuraavan jalostussukupolven vanhemmiksi; puut, jotka valitaan (yleensä testauksen perusteella) tuottamaan seuraavan polven uudistamispopulaatio.

valinnasta, risteyttämisestä ja testauksesta koostuva, jokaisessa sukupolvessa toistettava toimenpideketju

jalostuspopulaation koostamista varten määritelty ekologisilta tekijöiltään suhteellisen yhtenäinen maantieteellisesti rajattu alue

kasvulliseen monistamiseen käytettävä juurenpätkä

koeviljelys, jonka päätarkoituksena on ehdokkaiden jalostusarvojen määrittäminen kasvattamalla ja vertailemalla ehdokaspopulaation yksilöiden jälkeläisiä mahdollisimman yhdenmukaisessa ympäristössä

yleensä pintasolukosta syntynyt silmu, joka ei sijaitse verson kärjessä eikä sen lehtihangassa; adventiivisilmu

eliö, jonka koiras- ja naarassukusolupesäkkeet ovat eri yksilöissä; puulaji, jolla hede- ja emikukat sijaitsevat eri yksilöissä

ehdokkaista koostuva puujoukko; luonnonmetsien lähtöpopulaatiosta tehty otos, josta valitaan jälkeläisarvostelun perusteella yksilöitä jalostuspopulaatioon; käytännössä luonnonmetsistä valitut pluspuut muodostavat ehdokaspopulaation

geneettistä tutkimusta tai jalostusta varten valittu, maastoon merkitty ja metsägeneettiseen rekisteriin luetteloitu puu

E-puu = kantapuu, joka on valittu Suomesta 62 leveyspiirin eteläpuoliselta alueelta

K-puu = kantapuu, joka on valittu Suomesta 62 ja 64 leveyspiirien väliseltä alueelta

P-puu = kantapuu, joka on valittu Suomesta 64 leveyspiirin pohjoispuoliselta alueelta

V-puu = valintapuu; uutta valintakierrosta toisessa tai sitä myöhemmissä sukupolvissa edustava, vähintään emopuun tarkkuudella polveutumiseltaan tunnettu puu

U-puu = kantapuu, joka on tuotu Suomeen kasvullisena materiaalina, tai josta on tuotu siemenerä tai siitepölyä

H-puu = kantapuu, joka on valittu jalostuksen materiaaliksi jostakin Metsänjalostussäätiön jalostusmetsiköstä

kasvullisessa lisäyksessä monistettava yksilö, josta otetaan osia (verson tai juurenpaloja) tai solukkoa uusien taimien tuottamiseen

kasvin kasvua ja kehitystä säätelevä, kasvin itsensä valmistama yhdiste

se aika vuodesta, jolloin kasvi kasvaa

Terminen kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila kohoaa pitempiaikaisesti +5 asteen yläpuolelle ja lumi on sulanut ainakin aukeilta paikoilta. Lämpötilaa seurataan 10 vuorokauden ajan ja vasta tämän jälkeen voidaan määritellä kasvukauden alkamispäivä. Syksyllä terminen kasvukausi päättyy, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi +5 asteen alapuolelle tai saadaan pysyvä lumipeite.

laboratoriossa solukkoviljelyllä kasvullisesta solukosta (ei sukusoluista) tuotettu alkio

perimältään identtisten kasviyksilöiden tuottaminen ilman sukusolujen avulla tapahtuvaa lisääntymistä

maastoon perustettu koeviljelmä (esimerkiksi jälkeläiskoe), jolla sovelletaan normaalin metsänhoidon menetelmiä

lajin sisäistä maantieteellistä erilaistumista kuvaava käsite; vähittäinen, liukuva muutos eri alueilla vallitsevien fenotyyppien välillä; populaatiogenetiikassa useimmiten yhden tietyn geenin muotojen taajuudessa esiintyvä maantieteellinen muutos

tietystä yksilöstä kasvullisesti (pistokaslisäys, solukkolisäys, varttaminen, juuri- ja kantovesat) lisätty tai lisääntynyt yksilö tai joukko geneettisesti identtisiä yksilöitä

koeviljelys, jonka aineisto on lisätty kasvullisesti; kloonien vertailuun ja testaamiseen tarkoitettu koe

kasvullisesti monistetulla aineistolla, tavallisesti varttamalla, perustettu puukokoelma, joka palvelee jalostusta tai geenivarojen säilytystä.

kokeessa kasvava risteytysperhe, vapaapölytysperhe tai kasvullisesti lisätty klooni

ekologisilta tekijöiltään suhteellisen yhtenäinen alue, jonka puitteissa voidaan mm. perustaa jalostuspopulaatio; jalostuspopulaation pääasiallinen ilmastollinen jalostustavoite, joka määräytyy lämpösumman perusteella

taimi, joka on istutettu itämisvaiheen jälkeen uudelleen taimikasvatusruukkuun tai muulle alustalle. Koulinnan tarkoitus on estää taimien juurten sotkeutuminen toisiinsa ja turvata taimelle riittävä kasvutila ja valo.

geneettisen materiaalin, esimerkiksi alkioiden tai silmujen säilyttämistä nestemäisessä typessä; syväjäädytyssäilytys

ominaisuus, joka vaihtelee kategorisesti, yleensä yksittäisten tai harvojen geenien vaikutuksesta; laadullinen ominaisuus

ominaisuus, jonka ilmiasu määräytyy usean geenin yhteisvaikutuksesta, ja jonka vaihtelu on jatkuvaa

viranomaisten määrittämä maantieteellinen alue, jossa jalostetun puukannan viljelyvarmuuden on todettu olevan riittävä

ilmastollisin perustein rajattu maantieteellinen alue, jolla tiettyä jalostettua puualkuperää suositellaan käytettäväksi

lyhytverso; pituuskasvultaan estynyt verso, jolla nivelvälit ovat lyhyitä ja lehdet lähekkäin; esimerkiksi männyllä kasvulehdet kiinnittyvät vain kääpiöversoihin.

luontaisen kasvupaikan ulkopuolella (joko levinneisyysalueella tai sen ulkopuolella) sijaitseva puulajin viljelypaikka (viljelmä, siemenviljelys tms.), josta on kerätty siementä tai kasvullista lisäysaineistoa (varteoksia, pistokkaita)

ne jalostusaineiston yksilöt, joita hyödynnetään metsänviljelyaineistojen massatuotannossa

kenttäkokeen yhtenäinen osa-alue, joka pyritään muodostamaan mahdollisimman homogeeniseksi ja näin siirtämään osa virhevaihtelusta lohkojen väliseksi vaihteluksi

geenin sijainti perimässä

metsän uudistaminen uudistusalalle jätettyjen siemenpuiden tai ympäröivän metsän siemenistä.

maantieteellisesti määritelty alue, jolla tietyn puulajin yksilöt ovat perinnöllisiltä tai ulkoisilta ominaisuuksiltaan riittävän samankaltaisia, jotta siellä olevista metsiköistä kerätyt kävyt tai siemennorkot voidaan karistaa yhtenä eränä

alkuperäiset luonnonmetsät, joiden perinnöllinen vaihtelu on metsänjalostuksen lähtökohta

kasvisolukko, josta solukkomonistus aloitetaan

Vuotuisen kasvukauden pituutta kuvaava luku. Tehoisa lämpösumma saadaan laskemalla yhteen kesän aikana kaikkien vuorokausien keskilämpötilan + 5 °C ylittävä osa.

puujoukko, johon jalostussyklin ulkopuolelta tuleva uusi aineisto voidaan ottaa kehitettäväksi ennen aineiston sisällyttämistä jalostukseen

jalostetun aineiston tuottaminen metsänviljelyyn suurina määrinä siemenviljelyksillä tai kasvullisesti lisäämällä

valituista metsiköistä parhaina siemenvuosina kerättyä siementä

metsänuudistamismenetelmä, jossa taimikko saadaan aikaiseksi  joko istuttamalla taimia  tai kylvämällä siemeniä; vaihtoehtona on luontainen uudistaminen.

kasvullisen lisäyksen menetelmä, jossa uusia kasviyksilöitä tuotetaan kantayksilön osasista solukkoviljelyn avulla; perustuu organogeneesiin

muutaman emäsparin toistoista koostuva DNA-alue, jonka toistojen määrässä esiintyvä vaihtelu toimii merkkinä yksilöitä tunnistettaessa esimerkiksi populaatiogeneettisessä tutkimuksessa

DNA:n emäsjärjestys (tai isoentsyymin aminohappojärjestys), jossa yksilöiden välillä on riittävä ero, jotta sen periytymistä sukulinjassa ja/tai erilaisissa soluissa voidaan jäljittää

hakkuu, jossa metsiköstä poistetaan tiettyä läpimittaa suuremmat puut

Biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvä Nagoyan pöytäkirja geenivarojen saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta, Nagoya, 29.10.2010.

puuvartisen kasvin kasvulliseen lisäykseen käytettävä, juurrutettava oksan pala

elinten aiheiden erilaistuminen ja varhaiskehitys toimiviksi elimiksi; prosessi, jossa erilaistumattomista soluista tuotetaan hormonaalisella käsittelyllä toiminnallinen elinkudos, esimerkiksi kasveilla juuri-, varsi- tai lehtisolukko.

organogeneesiin liittyvä; elinsyntyinen

tunnetun emo- ja/tai isäpuun jälkeläiset

pluspuiden siementaimiperheillä perustettu siemenviljelys, josta on käytetty aikaisemmin nimeä siementaimisiemenviljelys

0 ja 1 välillä vaihteleva lukuarvo, joka ilmentää, miten suuri suhteellinen osuus ominaisuudessa havaittavasta vaihtelusta on perintötekijöiden aiheuttamaa (laajassa merkityksessä); heritabiliteetti; jälkeläisiin periytyvän muuntelun osuus kaikesta muuntelusta (kapeassa merkityksessä)

puun taimi, johon varteoksa liitetään, ja joka muodostaa tuotetun vartteen juuriston

emokasvista otettu oksan pala, joka juurrutetaan sopivassa kasvualustassa ja kasvatetaan taimeksi

kasvullisen lisäyksen menetelmä, jossa kohdeyksilöstä eristetään ja juurrutetaan kasvin osa, esimerkiksi oksa, lehti, juuren- tai varrenpala, joka kykenee regeneroitumaan eli eheytymään kokonaiseksi kasviksi.

pistokaslisäyksessä käytettävän kasviosan istuttaminen kasvualustaan juurtumaan; juuripistokkailla kasvattamaan versoa

luonnosta hyvän fenotyyppinsä perusteella jalostukseen valittu kantapuu; ensimmäisen polven ehdokas

risteytysmenetelmä, jossa emopuu pölytetään tunnettujen isäpuiden siitepölysekoituksella

ajallisesti ja paikallisesti rajattu yksilöiden joukko; samaan aikaan samalla alueella elävien yksilöiden joukko, jotka kykenevät parittelemaan keskenään

kasvin verson ja juuren kärkikasvusolukko

vanhemmassa kirjallisuudessa esiintyvä kansainvälinen käsite, jota on käytetty kahdessa eri merkityksessä tarkoittamaan sekä alkuperää että lisäyslähdettä

koeviljelys, jossa verrataan keskenään saman puulajin alkuperiä ja/tai lisäyslähteitä

siemenviljelyksen maantieteellisestä sijainnista seuraava viljelyksen ulkopuolelta tulevan taustapölytyksen alkuperä

suvullisessa lisääntymisessä tapahtuva perintötekijöiden uudelleenjärjestyminen

kyky sopeutua muutoksiin

kukan pölyttyminen toisen yksilön siitepölyllä

eri yksilöistä peräisin olevien sukusolujen yhtyminen hedelmöityksessä

tiettyjen emo- ja isäpuun välisestä kontrolloidusta risteytyksestä syntynyt jälkeläistö

Ribonukleiinihappo. Muodostaa väliasteita DNA:n ja proteiinien välillä proteiinisynteesissä sekä solun toiminnalle ja säätelylle tärkeitä rakenteita useissa eri toiminnoissa

alleelifrekvenssien sattumanvarainen heilahtelu populaatiossa

DNA- tai RNA-ketjun rakenteen (nukleotidijärjestyksen) tai proteiinin rakenteen (aminohappojärjestyksen) määrittäminen.

siemenkasvien emin sikiäimen rakenne, josta hedelmöityksen jälkeen kehittyy siemen

metsikkö, joka on valittu maastossa hyvän kasvun ja laadun perusteella ja joka on luetteloitu siemenkeräysmetsikkörekisteriin

alkuperäsiirto; viljelypaikan ulkopuolelta siirretyn siemenen käyttö metsänviljelyssä

pluspuiden siementaimiperheillä perustettu siemenviljelys, nykyiseltä nimeltään perhesiemenviljelys

alue, jolla suositellaan käytettäväksi tietyn siemenviljelyksen tiettyyn alkuperäluokkaan kuuluvat siemenerät. Käyttöalue määräytyy siemenviljelyksessä olevien kloonien alkuperän ja siemenviljelyksen sijaintipaikan perusteella.

siementen tuottamista varten perustettu viljelys

valtakunnallisen siemenhuollon turvaamiseksi laadittu siemenviljelysten perustamisohjelma

malli, jossa puiden ominaisuuksia (elävyys, kasvu ja tuotos, laatu) tietyllä paikalla kuvataan siemensiirron suunnalla ja pituudella

varttamistapa, jossa varteoksa liitetään perusrungon sivuun ja perusrungon latva poistetaan myöhemmin

DNA:n yhden emäksen monimuotoisuus, yksittäiset pistemutaatiot DNA-ketjussa; käytetään genomiikan tutkimuksessa geneettisinä markkereina

kasvien monistaminen kasvullisesti solukkoviljelyn avulla

solukkoviljelyn avulla kasvullisesti tuotettu taimi

kasvusolukon kasvattaminen laboratorio-olosuhteissa keinotekoisella kasvualustalla

alkiomonistus; kasvialkioiden tuottaminen muista kuin sukusolulinjan soluista

metsikkö, joka on valittu edustamaan kasvunsa ja laatunsa puolesta maantieteellisen alueen tyypillistä metsikköä. Standardimetsiköistä kerättyä siementä käytetään metsänjalostuksen kokeissa vertailuerinä.

toisilleen läheistä sukua olevien eliöiden lisääntyminen keskenään; laajasti määriteltynä pariutuminen, jossa pariutuvien yksilöiden välinen sukulaisuus on keskimääräistä suurempi. Sukusiitos kasvattaa riskiä perinnöllisten sairauksien esilletuloon. Taustalla on se, että lähisukulaisilla on tavallista enemmän yhteisiä geenimuotoja.

todennäköisyys sille, että satunnaisesti valittu geeni sisältää kaksi samaa alleelia, jotka molemmat ovat peräisin samalta esivanhemmalta.

yksilön ilmiasun (lisääntymiskyky, elinvoimaisuus) heikkeneminen johtuen haitallisten väistyvien perintötekijöiden yhdistymisestä sukusiitoksen seurauksena

ympäröivistä metsiköistä siemenviljelykselle leviävä siitepöly

toistuva valinta, jossa ilmiasun perusteella valittujen joukosta valitaan jälkeläistestauksen perusteella jalostusarvoltaan parhaat vanhemmat

Tehollinen populaatiokoko (N_e) on pienempi kuin populaatiossa olevien yksilöiden lukumäärä esimerkiksi siksi, että lisääntyviä naaraita ja uroksia on populaatiossa eri määrä tai eri vanhempien ja jälkeläisten muodostamat perheet ovat eri suuria. Tehollisen populaatiokoon avulla voidaan laskea, kuinka paljon populaatio menettää perinnöllisestä monimuotoisuudesta sukupolvessa.

alue (usein aidattu), jolla tehdään testaustarhakokeita

lyhytikäinen (noin 5–15 vuotta kestävä), tiheään istutettu (5000–15000 kpl/ha) koeviljelys, joka on perustettu ja hoidettu intensiivisemmin kuin kenttäkoe

valituista vanhemmista syntyneeseen jälkeläistöön kohdistuva valinta (eteenpäinvalinta) tai jo kertaalleen valittujen vanhempien valitseminen uudelleen jälkeläistöjen käyttäytymisen perusteella (taaksepäinvalinta)

solun kyky muodostaa jakautumalla ja erikoistumalla täysikasvuinen lisääntymiskykyinen yksilö

jalostetulla aineistolla metsätaloudellisten hyödykkeiden tuottamiseksi perustetut viljelymetsät

risteytysmalli, jossa jokainen puu risteytetään kahden eri puun kanssa

täysikokoiseksi kehittynyt siemen, josta puuttuvat alkio, vararavintosolukko ja muut tavanomaiset sisärakenteet; tyhjää siementä kehittyy pölyttymättä jääneestä siemenaiheesta (kuusi), tai alkion kehityksen estyessä tai keskeytyessä (mänty)

jalostuspopulaation puiden tuottama jälkeläisaineisto

valinnan intensiteetti; ilmaisee, kuinka suuri osa valinnan kohteena olevasta aineistosta valitaan jatkojalostukseen

metsänjalostuksen osa, jossa lähtöaineistosta otetaan jalostuksen käyttöön tai viljelymateriaalin tuottamiseen se osa, joka parhaiten sopii jalostajan tarkoituksiin

siemenviljelys, jossa siemeniä tuottavat jälkeläistestauksessa parhaiten menestyneet kloonit, ns. 1,5-polven siemenviljelys

emikukkien pölyttyminen ilman keinollista pölytystä

tietyn emoyksilön jälkeläistö, joka on syntynyt vapaapölytyksen tuloksena ilman keinollista pölytystä

varttamalla muodostunut yksilö, joka koostuu varttamiskohdan alapuolisesta perusrungosta ja siihen liitetystä valitun puun varteoksasta (jalo-oksasta); perusrungolla ja varteoksalla on eri genotyyppi

valitun puun latvuksesta kerätty oksankärki, joka liitetään varttamalla perusrunkoon; varteoksalla on valitun puun perimä, joka tallennetaan varttamalla kokoelmaan tai siemenviljelykseen

siemenviljelys, jossa siementä tuottavat valittujen puiden vartteet

kasvullisen lisäyksen menetelmä, jossa kasvin versoon liitetään toisen kasviyksilön oksa, oksanpalanen tai silmu

kyky mukautua paikalliseen kasvupaikkatekijöiden yhdistelmään sekä vastustuskyky kasvitauteja ja tuholaisia vastaan

resessiivinen; ominaisuus, joka ilmenee vain, jos yksilö perii sen aiheuttavan geenimuodon molemmilta vanhemmiltaan, mutta jää eriperintäisenä dominoivan (vallitsevan) geenimuodon peittoon

eliö, jonka koiras- ja naarassukusolupesäkkeet ovat samassa yksilössä; puulaji, jolla hede- ja emikukat sijaitsevat samassa yksilössä

risteytysmalli, jossa jokainen jalostuspopulaation puu osallistuu yhteen risteytykseen

yksilön kyky tuottaa halutunlaisia jälkeläisiä kaikissa risteytysyhdistelmissä.