Artikkelit Metsä, Ympäristö

Luonnossa liikku­minen virkistää. Tutkimuksessa todettiin, että myös virtuaaliset luontoelämykset vähentävät työ­päivän aikana koettua stressiä.

Luonnon tuottamia terveys­hyötyjä on Suomessa tutkittu lähes parikymmentä vuotta. Luonnossa liikkumisen tiede­tään paitsi kohentavan kuntoa myös lievittävän tehokkaasti stressiä, parantavan mielialaa ja vahvistavan vastustuskykyä. Säännöllistä ulkoilua luonnon helmassa suositellaankin osana ennaltaehkäisevää terveyden­huoltoa.

Jos työpäivän aikana ei ehdi metsään, stressiä vähentävät tauot ja virtuaaliset luontoelämykset. (Kuva: Erkki Oksanen)

Aina luonto ei kuitenkaan ole lähellä eikä metsä helposti mentävissä – etenkään työ­päivän aikana. Tuoreen tut­kimuksen mukaan luonnon virkistävä vaikutus on mahdol­lista tuottaa myös virtuaalisesti. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat havaitsivat, että tauot sekä eri­tyisesti luontovideoiden katse­lu tauon aikana lievitti stressiä kesken työpäivää.

Tutkimushanketta johtanut tutkimusprofessori Liisa Tyr­väinen Lukesta kertoo, että tutkimushenkilöiden stressi­taso oli matalin metsävideon ja siihen liittyneen äänimaailman aikana. Muut vaihtoehdot oli­vat vesiympäristöä esittävä vi­deo, pelkkä äänimaisema sekä kontrolliympäristönä hiljainen huone.

”Metsä on edelleen suoma­laisten tärkein liikuntapaikka”, Tyrväinen huomauttaa.

Metsistä saa myös virkistystä ja hyvinvointia. (Pixabay)
Metsistä saa myös virkistystä ja hyvinvointia. (Pixabay)

Virtuaaliluonnon tehoa työhy­vinvoinnin lisäämisessä ei ole aiemmin tutkittu Suomessa eikä juuri muuallakaan maail­massa. Luken tutkimuksen rahoitti Työsuojelurahasto. Yhteistyötahoina toimivat professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta ja virtuaaliluontoympäristöt toteuttanut Petteri Saario DOCArt OY:sta.

Tutkimus tehtiin Espoossa Otaniemen kampuksella, jossa tutkimushenkilöinä toimi 39 tietotyöläistä. Tyrväinen sanoo, että tutkimushenkilöiksi ei ha­luttu Luken omia tutkijoita, sillä heillä oletettiin olevan jo lähtökohtaisesti keskimääräis­tä vahvempi luontosuhde.

Kukin tutkimushenkilö kävi yhteensä yhdeksän kertaa tut­kimusta varten rakennetussa virtuaaliluontohuoneessa, jos­sa heille arvottiin taukotyyppi neljästä eri vaihtoehdosta. He viettivät huoneessa ensin 15 minuuttia työskennellen, ja pi­tivät sen jälkeen samanmittai­sen tauon.

Tutkimushenkilöiden reak­tioita tarkasteltiin sekä fysiolo­gisilla mittauksilla että kyselyl­lä. Sydämen sykevälivaihtelua mitattiin eri parametreillä, ja kyselyllä kartoitettiin mielia­laa, koettua ahdistuneisuutta ja elpymistä sekä ennen että jäl­keen tauon.

Virtuaaliluonto. (kuva: Luken kuva-arkisto)

”Fysiologiset mittaukset kertoivat, että kaikki tauot edis­tivät palautumista, mutta met­sävideo eniten: sen aikana tut­kimushenkilöiden stressitaso oli alhaisin. Kyselyn perusteella metsä- ja vesivideoiden katselu elvytti paremmin kuin hiljai­suus”, Tyrväinen toteaa.

Hän huomauttaa, että vir­tuaaliluontoelämys voi toimia työntekijälle myös kimmokkee­na lähteä liikkumaan luontoon. Vapaasta palautteesta kävi ilmi, että monen tutkimushenkilön alkoi metsävideota katsoessa tehdä mieli oikeaan metsään.

Tyrväinen pitää tutkimuksen tuloksia lupaavina ja helposti hyödynnettävinä. Työpaikalla elvyttävän luontokokemuksen tuottaminen ei välttämättä vaa­di suurta budjettia.

”Tutkimuksessa käyttämäm­me virtuaaliluontohuone oli ´’karvalakkiversio’, eikä sen te­kemiseen käytetty suuria sum­mia rahaa. Sillä saatiin kuiten­kin luotua rauhallinen tila, jossa digitaalisesti simuloitiin aitoa luontoelämystä muistuttava kokemus”, hän huomauttaa.

Virtuaaliluonnon tuot­teistaminen työhyvinvoinnin työkaluksi tarjoaa yrityksille uusia liiketoimintamahdol­lisuuksia. Tähän asti jotain vastaavaa on tehty lähinnä markkinointitarkoituksiin: esi­merkiksi Helsinki-Vantaan len­tokentällä on suomalaista luon­toa videoin ja äänin esittelevä tila. Tyrväinen arvioi, että virtuaa­liluonnolle voisi olla kysyntää etenkin tietotyöläisten työpai­koilla.

”Virtuaalinen luontoelämys voisi lisätä työhyvinvointia ja viihtyisyyttä myös sairaaloissa, oppimisympäristöissä ja erilai­sissa odotustiloissa”, hän visioi.

Tyrväinen muistuttaa, että videoiden sisältöä ja teknis­tä toteutusta pitää miettiä eri kohderyhmien kautta. Miellyt­täväksi koettu luontoympäristö on myös kulttuurisidonnainen asia.

Teksti: Minna Nurro
Sivun yläreunan kuva: Erkki Oksanen
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 30.9.2019
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös