Artikkelit Maatalous, Ruoka

teksti: Riitta Salo-Kauppinen, Luke

Maidon ympärillä kuohuu. Osa on jättänyt maidon juonnin kokonaan, osa on korvannut kaupan maidon raakamaidolla.

Raakamaito eli tilamaito on maitoa, jota ei ole käsitelty muuten kuin jäähdyttämällä. Se sisältää kaikki lehmän erittämät maidon ainesosat.

Maito on monien ainesosien seos, jota nisäkkäät tuottavat jälkeläisilleen.

Maidossa on ravintoaineiden lisäksi hormoneja, kasvutekijöitä, immuunijärjestelmää tehostavia molekyylejä ja hyödyllisten suolistomikrobien ravinnoksi tarkoitettuja ainesosia.

Maidossa voi myös olla mikrobien aineenvaihduntatuotteita, homemyrkkyjä tai niiden hajoamistuotteita ja torjunta-ainejäämiä.

Luonnonvarakeskus (Luke), Turun yliopisto ja Turun kaupunginsairaala vertailevat raakamaidon ja kaupan maidon tapaan prosessoidun maidon vaikutuksia koehenkilöihin.

Koehenkilöksi sopii henkilö, joka kokee saavansa vatsaoireita käsitellystä maidosta, mutta jolle raakamaito sopii.

maitokuva_venla_tirkkonen_MT

Yleisimmät maidon aiheuttamat vatsaoireet johtuvat maitosokeria pilkkovan entsyymin puuttumisesta eli laktoosi-intoleranssista ja maitoallergiasta. Maito voi aiheuttaa mahavaivoja muistakin syistä, ja ne kiinnostavat tutkijoita.

”Raakamaito on peräisin Luken tutkimusnavetasta, joten se on tasalaatuista ja turvallista”, Luken professori Raija Tahvonen kertoo.

Myös verrokkimaito, joka on separoitu, homogenoitu ja pastöroitu, on Lukesta. Se eroaa siten raaka-maidosta vain käsittelyn aiheuttamien muutosten verran. Jos käsitelty maito tulisi kaupan hyllyltä, muuttujia olisi enemmän ja tulokset vaikeammin tulkittavissa.

Suomessa lehmänmaito käsitellään teollisesti. Se separoidaan, vakioidaan, homogenoidaan ja pastöroidaan eli kuumennetaan.

Kuumentamisessa tuhoutuvat tauteja mahdollisesti aiheuttavat mikrobit ja osa hyvistä mikrobeista. Kuumennus inaktivoi myös entsyymejä, jotka pitkän säilytyksen aikana aiheuttaisivat maku- ja hajuvirheitä.

Homogenoinnissa maidon rasvapalloset pilkotaan pienemmiksi, jolloin rasva ei enää nouse pintaan.
Suomessa useimmat maidot luomumaitoa lukuun ottamatta homogenoidaan.

”Käsittely muuttaa maitoa monin tavoin. Se inaktivoi maidon immuunijärjestelmään vaikuttavia tekijöitä ja muuttaa proteiinien, hiilihydraattien ja rasvojen rakenteita”, Tahvonen jatkaa.

Maidon käsittelyä kuitenkin tarvitaan nykyisenlaisessa maitoketjussa. Muuten maito pilaantuu nopeasti.

”Maidon matka lehmästä maitopurkkiin kestää päiviä. Lisäksi kauppiaat haluavat maidon kestävän myyntikelpoisena jonkin aikaa”, Tahvonen sanoo.

”Tämän vuoksi raakamaito ei sovi kovin hyvin kaupan maitoketjuun”.

Suomessa raakamaitoa saa myydä tiloilla tietyin ehdoin. Isojen raakamaitomäärien tuotannolle ja myynnille asettaa ehdot raakamaitoasetus ja vähäiselle raakamaidon myynnille maa- ja metsätalousministeriön asetukset.

Jotkut tilat myyvät raakamaitoa suoraan asiakkailleen. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan raakamaidosta kalliimman hinnan, sillä he kokevat raakamaidon sopivan heille hyvin. Raakamaitoa on saatavilla myös joissakin marketeissa.

”Raakamaito ja prosessoitu maito saattavat vaikuttaa ihmiseen eri tavoin. Tutkimukseemme tarvitaan kuitenkin lisää koehenkilöitä, jotta voimme sanoa jotain varmaa”, Tahvonen täsmentää.

maitograafi_lukeSuomessa juodaan eniten maitoa maailmassa. Luken ravintotaseen mukaan kulutimme vuonna 2014 127 litraa maitoa henkeä kohden. Määrästä noin puolet oli kevytmaitoa. Vuonna 1960 tilamaitoa kulutettiin yli 200 litraa henkeä kohden, nyt sen kulutus on noin litra suomalaista kohden vuodessa.

Ravitsemussuositusten mukaan rasvattomia ja vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita on hyvä juoda päivittäin noin puoli litraa.

Maito on Tahvosen mukaan yhä terveellistä juotavaa. Maidosta voitaisiin myös kehittää monenlaisia sairauksia ehkäiseviä tai parantavia tuotteita.

”Maitoa kannattaa juoda. Se sisältää helposti hyödynnettäviä välttämättömiä aminohappoja, B-ryhmän vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita.”

Jos tavallinen kaupan maito ei sovi, voi kokeilla luomumaitoa tai raakamaitoa, jos sitä on saatavilla turvallisista olosuhteista.

”Maito ei kuitenkaan ole aikuiselle välttämätöntä, sillä maidon ravintoaineet voi saada muusta ravinnosta”, Tahvonen muistuttaa.

Maito on muuttunut

teksti: Riitta Salo-Kauppinen</p> <p>Ihmisen ja lehmän yhteiselo on jatkunut jo tuhansia vuosia. Olemme vaikuttaneet toistemme mikrobistoon.</p> <p>Nykylapsilla on kuitenkin enää harvoin kosketusta maitotilojen elämään, saati lehmiin. He eivät altistu lehmän ja navetan luontaisille mikrobeille. Allergiat ja vatsaoireet lisääntyvät.</p> <p>Professori Raija Tahvosen mukaan ruokavaliomme ei enää ole ihanteellinen. Myös elinympäristömme on muuttunut luonnontilaisesta ja maatalousvaikutteisesta kaupunkimaiseksi.

Asfaltissa ja betonissa viihtyvät kovin erilaiset mikrobit kuin metsä- tai peltomaassa.</p> <p>Maitokin on muuttunut sadan vuoden aikana paljon. Ennen lehmät kulkivat luonnonlaitumilla, söivät talvisin kuivattua heinää ja lehtikerppuja sekä lypsivät sen mitä jaksoivat.</p> <p>Nykyään lehmärodut ovat erilaisia, maitotuotokset ovat suuria ja lehmät liikkuvat vähän. Ruokinta on muuttunut väki- ja säilörehuiksi.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Tiede-sivulla 29.2.2016.

Katso myös