Artikkelit Ilmasto, Ruoka, Talous, Ympäristö

Ihminen ja planeetta tarvitsevat uutta, kestävää ja terveellistä ruokavaliota. Verotuksesta haetaan usein keppiä haitallisten ruokailutottumusten muuttamiseen. Tutkimus osoittaa, että verotuskaan ei ole helppo ratkaisu, joka ohjaisi kaikki valintamme kestävään suuntaan. Ohjauskeinoja tarvitaan, mutta on tärkeää että ne perustuvat tutkittuun tietoon, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Xavier Irz.

Ekonomisti ja elintarvikemarkkinoiden asiantuntija Xavier Irz on kiireinen. Hän viimeistelee tutkimusartikkeliaan eurooppalaisista kestävistä ruokavalinnoista. Irz on tutkinut ruokavalintoihin vaikuttavia tekijöitä Luken taloustutkijoiden ryhmässä vuodesta 2008.

– Ruokaan liittyvät valinnat eivät ole koskaan yksinkertaisia. Ruokaan liitetään paljon iskulauseita, kuten hyvää ympäristölle, hyvää terveydelle. Mutta ne ovat vain iskulauseita ja voivat johtaa harhaan, Irz sanoo.

Tutkimus osoittaa, että verotuskaan ei ole helppo ratkaisu, joka ohjaisi kaikki valintamme kestävään suuntaan, sanoo Xavier Irz. Kuva: Veikko Somerpuro

Irz tutkii ruokavalintoja taloustutkimuksen mallinnusmenetelmillä aineistonaan tiedot kuluttajien ruokaostoksista. Hän toteaa, että malleissa on heikkoutensa, mutta niiden avulla saamme erilaisista ohjauskeinoista ja niiden vaikutuksista melko realistisen kuvan.

Kuuma keskustelu lihasta koskee tutkijoitakin

Liha on ruokakeskustelun latautuneimpia aiheita. Kuva: Erkki Oksanen

Irzin uran aikana keskustelu ruoan ympäristö- ja terveysvaikutuksista on kiihtynyt. Nyt julkisessa keskustelussa välähtelee lihavero, kasvisruoka herättää jopa kiukkua, kansainväliset tutkimusraportit ilmaston ja biodiversiteetin tilasta ovat huolestuttavia ja edellyttävät merkittäviä muutoksia elintapoihimme, myös siihen, mitä syömme. Uudelta hallitukselta odotetaan kauaskantoisia mutta myös nopeita ratkaisuja.

Irz on hyvin tietoinen siitä, että liha on ruokakeskustelun latautuneimpia aiheita. Euroopan liha-alan kamppaillessa kannattavuuskriisissä osa tutkimuskumppaneista päätyi jopa pitämään lihaveroa liian kiistanalaisena tutkimusaiheena.
– Tutkijana minun on tietysti vaikea ymmärtää, että jotakin ei saisi tutkia. Kaikki vaihtoehdot pitäisi ottaa tutkimukseen ja keskusteluun ja poliittiset päätökset pitäisi tehdä tutkimustuloksiin nojautuen, Irz toteaa.

Terveellinen valinta ei ole itsestäänselvyys

Mitä ruoan verotuksesta ja sen kulutusta ohjaavasta vaikutuksesta tiedetään? Irz palaa vuonna 2017 tekemäänsä analyysiin sokeriverosta. Tuolloin Euroopan komissio vaati Suomea poistamaan niin sanotun karkkiveron. Sen korvaamisesta elintarvikkeiden sokeripitoisuuden mukaisella verolla keskusteltiin laajasti.

Lopputulos oli se, että sokerivero ei välttämättä ohjaisi kuluttajia terveellisiin valintoihin vaan esimerkiksi perunalastujen kulutus kasvaisi. Irz painottaa, että lihaveronkin tapauksessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, mitä syötäisiin lihan sijasta.
– Ajattelemme helposti, että punaisen lihan verotus toisi hyviä ympäristö- ja terveysvaikutuksia, koska vihannesten kulutus kasvaisi. Mutta lopputulos voisi olla se, että kuluttajat söisivät aiempaa enemmän makeita välipalapatukoita, eli siirtyisivät energiapitoisiin mutta ravitsemuksellisesti köyhiin vaihtoehtoihin, joiden ympäristövaikutus on lihaa vähäisempi suhteessa kalorimäärään, mutta terveysvaikutus negatiivinen.

Irz ottaa uudelleen esiin ruokamarkkinoiden iskulauseet. Hän painottaa, että ympäristön ja terveyden win-win-tilanne ei aina toteudu valinnoissamme, vaikka niin halutaan esittää.
– Kun teemme valintoja ruoan ilmastopäästöjen ja terveysvaikutusten perusteella, melko usein päädytään jompaankumpaan vaihtoehtoon, ei win-win-tilanteeseen. Siksi korvaavia valintoja on verotuksen yhteydessä tarkasteltava huolellisesti. Me tutkijatkaan emme ymmärrä niitä vielä kovin hyvin, ja niitä on vaikea ennustaa.

Pieni vero, pieni muutos

Elintarvikkeiden verotuksen tutkimuksesta on kuitenkin saatu selvä tulos: Alle 20 prosentin veroaste ei tuo ruokavalioon suuria muutoksia.

Veron vaikutus ruokavalion terveellisyyteen on hieman epäselvä. Verotus vähentää epäterveellisten ruokien kulutusta, mutta monissa tapauksissa myös tarpeellisten ravinteiden kuten vitamiinin saantia. Kuva: Yrjö Tuunanen

Irz muistuttaa myös ruokamarkkinoiden lainalaisuudesta; kysyntä on joustamatonta eli yhden prosentin hintalisä laskee kysyntää, mutta vähemmän kuin yhden prosentin.
– Tärkeä tulos oli se, että alhainen veroaste muuttaa kulutusta vain vähän. Jos halutaan näkyvää muutosta, tarvitaan korkea vero, Irz sanoo.

Irzin tutkimuksessa, joka käsitteli elintarvikkeiden hiiliveroa, saatiin samansuuntaisia tuloksia. Tutkimuksessa käytettiin Euroopan Unionin hiilen hintaennusteita. Hiilidioksiditonnin keskimääräinen hintaennuste, 15 euroa, vastaisi noin 18 prosentin veroa suuripäästöisille elintarvikkeille ja vähentäisi suomalaisten ruoankulutuksesta tulevia ilmastopäästöjä kahdella prosentilla. Jos hiilitonnin hinta olisi 200 euroa, päästäisiin kahdeksan prosentin päästövähennyksiin.

Suomen osalta tärkeä tutkimustulos oli se, että suurin osa, noin 80 prosenttia hiiliveron positiivisista ilmastovaikutuksista saataisiin verottamalla punaista lihaa, ei kaikkia elintarvikkeita.
– Tulokset osoittavat, että verotus tulisi kohdistaa tarkasti, Irz sanoo.

Hiiliveron terveysvaikutuksista tutkimus ei kerro vielä yksiselitteisesti.
– Veron vaikutus ruokavalion terveellisyyteen on hieman epäselvä. Verotus vähentää epäterveellisten ruokien kulutusta, mutta monissa tapauksissa myös tarpeellisten ravinteiden kuten vitamiinin saantia. Liha on ravitseva ruoka-aine, sekin on syytä muistaa. Emme pysty selvästi osoittamaan, että hiilivero parantaisi ruokavalion laatua. Tämä on minusta kiinnostava tulos, Irz pohtii.

Valistuksella yhä paikkansa

Kun uusien ruoka- tai hiiliverojen mahdollisuudesta keskustellaan, Irz haluaa nostaa esiin myös kysymykset verokertymän käytöstä ja siitä, miten verotus kohtelee eri sosiaaliryhmiä.
– Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja reiluuden teemat ovat itselleni läheisiä, koska kotimaassani Ranskassa keltaliivien kapina alkoi ehdotuksesta korottaa liikennepolttoaineiden veroa. Maaseudulla, missä joukkoliikennettä ei ole, se koettiin hyvin epäreiluksi. Myös ruoan hinta vaikuttaa voimakkaasti köyhimpiin ihmisryhmiin, Irz painottaa.

Hyvin suunnitellut valistuskampanjat tuottavat tulosta ja ovat kustannustehokkaita. Viestien on kuitenkin oltava selviä ja tarkoin kohdennettuja. Kuva: Erkki Oksanen

Hiiliverokertymä voisi siis päätyä valtion pohjattomaan kassaan tai sen voisi ohjata ilmastonmuutosta hillitseviin ratkaisuihin. Irzin mielestä verotuottoja pitäisi suunnata kestävien ruokainnovaatioiden kehittämiseen. Näin voitaisiin edistää siirtymistä vähähiiliseen talouteen, ja myös verojen poliittinen perustelu helpottuisi.

Irzin ryhmä on tutkinut myös ravitsemusviestintää ja todennut, että hyvin suunnitellut valistuskampanjat tuottavat tulosta ja ovat kustannustehokkaita.

Viestien on kuitenkin oltava selviä ja tarkoin kohdennettuja. Tutkimuksessa huomattiin, että kehotettaessa ranskalaisia kuluttamaan vähemmän eläinperäisiä tuotteita, kasvihuonekaasujen päästöt nousivat. Yllättävä tulos johtui siitä, että kuluttajat vähensivät maitotuotteita, mutta lisäsivät lihan kulutusta.
– Tämä esimerkki kertoo jälleen siitä, että ohjaustoimilla voi olla epätarkoituksenmukaisia vaikutuksia. Ei suinkaan aina, mutta minun viestini on, että ennen ohjaustoimiin ryhtymistä on tehtävä tarkka empiirinen analyysi vaikutuksista, Irz tähdentää.

Veroja ei Irzin mukaan pitäisi myöskään käyttää rangaistuskeinona.
– Tietynlaiseen ajatteluun vetoaa vahvasti syntivero, jolla väärintekijää rangaistaan. Minusta se on väärä tapa tarkastella asiaa. Verotusta voidaan käyttää käyttäytymisen ohjaamiseen, ei ihmisten rankaisemiseen.

Kotieläintä tarvitaan kiertotaloudessa

Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitaan nopeita toimia, ja ruokavaliot muuttuvat hitaasti. Irzin mielestä ruokavalioihin tulee kuitenkin vaikuttaa ja ohjata kulutusta kestävään suuntaan.
– Ehdottomasti. On ryhdyttävä toimeen kysyntälähtöisen sopeutumisstrategian kehittämiseksi. Tähän kehotetaan myös tulevassa IPCC-erikoisraportissa, joka koskee muun muassa ilmastonmuutosta, maankäyttöä, ruokaturvaa ja kasvihuonekaasupäästöjä*.

– Verotus voi olla yksi ohjauskeino, mutta on muistettava, että pienellä veroasteella saadaan pieniä muutoksia. On myös muistettava, että muutoksiin liittyy valintoja ja kustannuksia. Kaikki muutokset eivät ole win-win-tilanteita, vaikka politiikassa halutaan joskus niin uskoa, Irz tiivistää.

Jossakin muodossa kotieläintalous on Irzin mukaan osa myös tulevaisuuden yhteiskuntaa.
– Kestävässä ruokajärjestelmässä ravinteet kiertävät, joten eläimiä on oltava jossakin. Seuraava tutkimuksen haaste onkin yhdistää ruokavaliotutkimus tuotanto- ja maankäyttömalleihin ja analysoida nykyistä paremmin, miten ruokavaliomuutos voi vaikuttaa kestävään talouteen siirtymisessä, Irz päättää.

Teksti: Marjatta Sihvonen

Katso myös