Artikkelit Kala
teksti: Niina Pitkänen

Välimeren ruokavalio nojaa pitkälti kultaotsasargiin ja meribassiin, joita on kalastettu merestä vuosisatojen ajan. Nykyään suurin osa näistä ahvenkaloista tulee myyntiin vesiviljelmiltä. Kalojen sopeutumista kasvatusoloihin parannetaan kreikkalais-suomalaisin voimin.

Kultaotsasargi ja meribassi – kuulostavatpa hienoilta kaloilta!

Kreikkalainen biologi Konstantinos Tzokas palauttaa ihmettelijän nopeasti maan pinnalle – arkisia ahvenkaloja ne vain ovat. Välimeren rantakaupungeissa niitä on syöty jo vuosisatojen ajan.

– Nämä kalat ovat hyvin perinteisiä Välimeren keittiön perusraaka-aineita. Niitä paistetaan kokonaisina sekä fileinä tai tarjotaan keitoissa. Reseptit ovat siirtyneet äideiltä tyttärille, hän kertoo.

Välimeren kalastuselinkeino on ollut vahva satoja vuosia, mutta nykyään lähes kaikki Välimeren kultaotsasargit ja meribassit tuotetaan vesiviljelmillä. Vesiviljely on Kreikassa vielä melko uutta, sillä Välimeren viljaa on kasvatettu vasta parikymmentä vuotta.

Pohjoisessa tilanne on toinen. Kasvatetun kirjolohen valintajalostuksessa on päästy jo pitkälle, ja pohjoiseurooppalaiset kalankasvattajat ovat hyötyneet jalostustyöstä valtavasti – kuten tietysti kalojen syöjätkin.

– Välimeren kalalajien valintajalostuksessa ei ole tehty vielä läheskään tarpeeksi. Nyt boostia saadaan myös Välimeren kalantuotantoon, Konstantinos Tzokas sanoo.

Tzokas viittaa isoon FISHBOOST-tutkimushankkeeseen, jolla parannetaan eurooppalaisen vesiviljelyn kilpailukykyä. Reilu vuosi sitten alkaneen tutkimushankkeen tavoite on, että myös Välimeren rannoilla syödään lähivuosina entistä paremmilla eväillä tuotettua kalaa. Kreikkalaiset tekevät tutkimusta yhteistyössä Luken tutkijoiden kanssa.

Isoja askelia kalanjalostuksessa

Konstantinos Tzokas työskentelee kreikkalaisessa kalankasvatukseen erikoistuneessa Andromeda Groupissa. Yrityksellä on oma kultaotsasargin valintaohjelma, joka alkoi vuonna 2002. Ohjelmalla on jo saatu aikaan merkittäviä tuloksia: merellä kasvaa kuudes oman valintaohjelman tuottama sukupolvi.

Valintaohjelmalla parannetaan kalojen sopeutumista kasvatusoloihin. Tämä tarkoittaa kalojen tautiresistenssin eli taudinkestävyyden ja vastustuskyvyn parantamista sekä parempaa rehutehoa eli kalan kykyä käyttää rehua hyväkseen. Hyöty tehokkuudesta valuu kuluttajalle asti.

– Tehokkuus tarkoittaa joillekin rahaa, mutta biologille sitä, että hyödynnämme kalojen geneettisen potentiaalin kasvaa täysikasvuisiksi kaloiksi. Kun kalat käyttävät ravinnon paremmin hyväkseen, rehua menee vähemmän hukkaan eli ympäristön kuormitus vähenee, Tzokas selvittää.

Ainutlaatuinen yhteistyö

Andromedassa FISHBOOST-projektin tuloksiin kohdistuu suuria odotuksia. Yritys on saanut hyötyä jo pelkästään siitä, että on mukana isossa tutkimuksessa.

– Voimme käyttää kenttäkokeiden tuloksia suoraan omassa valintaohjelmassamme, joten saamme hiukan etumatkaa kilpailijoihin nähden, Tzokas kertoo.

Lukessa viljeltyjen kalojen valintaohjelmia kehittävä erikoistutkija Antti Kause pitää yhteistyötä ainutlaatuisena.

– Suomalainen pitkän linjan valintajalostusosaaminen on tuonut Luken mukaan yhteistyöhön isojen eurooppalaisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Osaamisemme kasvaa yhä, ja tutkimuksen vaikutukset näkyvät koko Euroopassa kalojen poikaskasvattamoista kuluttajille asti, hän sanoo.

Paremmin kasvavia kaloja pöytään

Kansainvälisessä FISHBOOST-hankkeessa parannetaan kuuden tärkeimmän kasvatetun kalan jalostusmenetelmiä. Mukana ovat karppi, meribassi, kultaotsasargi, piikkikampela, kirjolohi ja lohi.

Suomessa tutkitaan mahdollisuuksia parantaa kirjolohen rehutehoa ja perinnöllistä potentiaalia käyttää hyväksi kasviperäisiä rehuraaka-aineita. Kirjolohi on luontaisesti kalansyöjä, mutta rehuissa käytetään yhä enemmän kasviperäisiä raaka-aineita, joilla korvataan luonnosta pyydetyistä kaloista valmistettua kalajauhoa. Lisäksi hankkeessa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia kalan eri ominaisuuksien parantamisella on yritysten kannattavuuteen.

Hankkeen tuloksia käytetään kotimaisen JALO-kirjolohen valintaohjelman tehostamisessa.

FISHBOOST-hankkeessa on mukana 11 yritystä, 13 tutkimusryhmää ja kaksi vesiviljelyelinkeinon kattojärjestöä yhteensä kymmenestä eri maasta. Hanketta koordinoi norjalainen Nofima. Lisätietoa löytyy hankkeen sivulta http://www.fishboost.eu/.

Fotolia_67406082_S_keltaotsasargi_netti

Välimeren hammasahvenet

  • Yhteen kiloon kultaotsasargin mätiä mahtuu miljoona munaa. Hautomossa munista kuoriutuu poikasia.
  • Kun kalanpoikaset ovat 50 päivän ikäisiä ja painavat noin 0,2 grammaa, ne siirretään esikasvatustankkeihin.
  • Merelle kalat siirretään 5–6 kuukauden ikäisinä. Kalat elävät isoissa kasvatuskasseissa, kunnes ne 17 kuukauden iässä tulevat täysikasvuisiksi ja painavat 450 grammaa.
  • 85 prosenttia kultaotsasargeista on poikasena koiraita. Kolmevuotiaana osa koiraista vaihtaa sukupuoltaan naaraaksi.
  • Meribassin kasvukierto on suurin piirtein sama kuin kultaotsasargin, mutta se saavuttaa aikuisuuden hieman myöhemmin eli 19–20 kuukauden iässä.

 

 

Katso myös

Ajankohtaiset

Ei ajankohtaisia artikkeleita aiheesta

Blogit

Ei blogikirjoituksia aiheesta