Artikkelit Metsä, Puutarha, Ympäristö

Luonnonvarakeskuksen tutkijat kehittävät taimitarhojen käyttöön säteilytyslaitetta, jolla voidaan käsitellä muun muassa kuusen taimia.

Harmaahometta voidaan tulevaisuudessa torjua taimitarhoilla lyhytaaltoisella ultraviolettisäteilyllä. UVC-säteily aiheuttaa DNA-vaurioita ja häiriöitä solujen aineenvaihdunnassa, joiden määrä ja vakavuus riippuvat siitä, miten suurelle säteilyannokselle solut altistuvat. Siinä missä suuri annos heikentää kasvien ja sienten kasvua ja voi jopa tappaa, vähäisempi annos vahvistaa kasvien puolustusjärjestelmää.

Tässä piilee menetelmän nerokkuus: Kun säteilyannos on juuri sopiva, se samaan aikaan sekä vaurioittaa harmaahomesientä että vahvistaa tainta.

– UVC-säteily ehkäisee homesienen itiöiden itämistä ja heikentää rihmaston kasvua. Muun muassa kuusen taimessa säteily indusoi fenoliyhdisteitä, jotka ovat voimakkaita antioksidantteja, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Johanna Riikonen kertoo.

Harmaahome leviää pakkasvarastossa

UVC-käsiteltäviä kuusen koulintataimia tartutetaan harmaahomeella.

Suomessa kasvatetaan vuosittain 160 miljoonaa metsäpuiden paakkutainta. Taimet on perinteisesti karaistu ulkona, missä hanki on suojannut niiden juuria jäätymiseltä. Lumitalvet ovat kuitenkin harvinaistuneet, joten nykyään taimia säilytetään talven yli pakkasvarastoissa.

Varastointia varten taimet pakataan tiiviisti kosteutta pidättäviin laatikoihin. Tiheä ja kostea kasvusto ja viileä ympäristö luovat harmaahomeelle otollisen kasvuympäristön.

–Laatuongelma paljastuu keväällä, kun harmaahomeen infektoimat neulaset ja versonkärjet ruskettuvat ja kuolevat, Luonnonvarakeskuksen tutkija Marja Poteri kertoo.

Harmaahometta torjutaan taimitarhoilla ruiskutuksin, mutta kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on ongelmallista sekä taimitarhan työntekijöiden työturvallisuuden että luonnon kannalta. Pohjoisen viileässä ilmastossa pestisidien hajoaminen on hidasta, joten ne kertyvät ympäristöön.

–Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö ei myöskään ole linjassa yleismaailmallisen tavoitteen kanssa, jonka mukaan meidän tulisi vähentää kemiallista kuormitusta, Poteri sanoo.

Uudenlainen ratkaisu kasvustojen käsittelyyn

Maailmalla UVC-säteilyn mahdollisuuksia tutkitaan vilkkaasti tuottamalla UVC-säteilyä loisteputkilla. Loisteputkien ongelma on niiden heikko suunnattavuus. Parhaassa lopputulemassa kasvin eri osien tulisi saada sama määrä säteilyä. Ylhäältä tulevan loisteputkisäteilyn kohdalla näin ei ole.

Luken Suonenjoen tutkimusasemalla ongelma aiotaan ensimmäisenä maailmassa ratkaista säteilytyslaitteella, joka soveltuu erityisesti kasvustojen käsittelyyn.

–Yhteistyökumppanimme on valmistanut meille koe-erän UVC-säteilyä tuottavia lamppuja, Riikonen kertoo.

Seuraavan kahden vuoden aikana tutkijat pyrkivät rakentamaan säteilytykseen käytettävästä laitteesta prototyypin. Tehtävä ei ole helppo.

–Sopivan säteilyannoksen löytäminen on haastavaa, sillä oikea annos vaihtelee lajin ja olosuhteiden mukaan. Jo nyt olemme esimerkiksi huomanneet, että pimeään aikaan annettu säteilypulssi on tehokkaampi kuin valoisassa annettu, Riikonen kertoo.

–Kasvustot ovat vaihtelevia. Tarvitaan monimutkaiset heijastusrakenteet, jotta säteily saadaan tunkeutumaan kasvustoon joka puolelta, Poteri jatkaa.

Markkinoita myös ulkomailla

Harmaahome ei kiusaa pelkästään suomalaisia metsäpuiden paakkutaimia. Eri puolilla maailmaa se vaivaa joka vuosi satoja eri kasvilajeja.

Kemialliseen torjuntaan verrattuna säteilytyksellä on puolellaan yksi selvä etu: se puree jo olemassa oleviin fungisideille vastustuskykyisiin kantoihin.

Taimitarhoilla UVC-tutkimus on jo nyt herättänyt kiinnostusta, vaikka menetelmän kaupallista käyttöön ottoa saadaan odottaa useampi vuosi.

–Vielä on varhaista sanoa, korvaako säteilytys jonain päivänä kokonaan pestisidit harmaahomeen torjunnassa, Poteri sanoo.

Täydentävänäkin menetelmänä sille on varmasti kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella.

 

teksti: Maria Latokartano
Artikkelit ovat julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.