Uutiset Maatalous, Metsä, Talous, Ympäristö

Luken tutkimusprofessori Eija Pouta on ollut ympäristöarvottamisen suomalainen pioneeri lähes kolmekymmentä vuotta kestäneen uransa ajan. Hän haluaa selvittää, mikä luonnossa on ihmisille tärkeää ja tuoda tiedon osaksi päätöksentekoa.

Luonnonvarakeskus Luke tutkimusprofessori Eija Pouta maatalouspolitiikka ympäristöpolitiikka biotalous maatalous ympäristötalous environmental economist bioeconomy agriculture
Tutkimusprofessori Eija Pouta kaipaa uusia käytäntöjä, joiden avulla tutkimustulokset voidaan tuoda saumattomasti päätöksentekoprosesseihin. Kuva: Veikko Somerpuro.

Ennen… Maatalous- ja metsätieteiden yliopisto-opintojeni aikana kiinnostuin kaupunkimetsistä ja niiden merkityksestä kaupunkilaisille. Sitten menin töihin Helsingin kaupungin maa- ja metsätalousosastolle suunnittelijaksi. Tarpoessani työn puolesta ympäri metsiä mietin, kuinka metsäalueiden tärkeys voitaisiin ottaa mukaan keskusteluun esimerkiksi silloin, kun tehdään kaupunkisuunnittelua koskevia päätöksiä. Kilpailevan maakäyttömuodon eli asuntorakentamisen tuotot eivät saisi olla ainoa määräävä tekijä – myös viheralueiden vaikutus kaupunkilaisten hyvinvointiin on otettava huomioon.

Tein pro gradu -tutkielmani Helsingin kaupungin omistamien virkistysalueiden hyödyistä. Tästä työstä alkoi urani tutkijana.

Aloittaessani tutkimustyöni 1990-luvulla olin alan todellinen pioneeri. Aiemmin Suomessa oli tehty vain joitain pieniä yritelmiä, ja jopa kansainvälisellä tasolla tutkimusta oli vähän. Nykyään aiheen parissa työskentelee runsaasti tutkijoita.

Nyt… Luonto tuottaa meille monenlaista yhteistä hyvää, jolla ei ole markkina-arvoa. Näitä ovat esimerkiksi maisemat, luonnon monimuotoisuus ja erilaiset luonnon tarjoamat virkistysympäristöt. Ihmiset pitävät näistä luonnon tarjoamia palveluita tärkeinä, ja niistä on ihmisille hyötyä, joten ne olisi myös otettava huomioon päätöksenteossa. Mutta koska emme tiedä näiden hyödykkeiden markkina-arvoa, ne usein unohdetaan.

Tavoitteenani on tutkia, kuinka erilaisten ympäristöhyötyjen arvoa voidaan mitata ja kuinka näiden arvojen tunnistaminen voi johtaa parempaan päätöksentekoon. Esimerkiksi soiden säilyttämistä koskevissa päätöksissä olisi otettava huomioon soiden arvo luonnon monimuotoisuuden lähteinä ja marjojen tuottajina.

Tutkimustoiminnassa on yhä yleisempää, että päätöksentekijät ovat mukana tutkimusprojektissa työn alkuvaiheista lähtien. He kertovat omasta näkökulmastaan, mistä aiheesta tarvitaan lisää tietoa, seuraavat tutkimuksen etenemistä ja antavat omat näkemyksensä tulosten käytettävyydestä. Yksi esimerkki tästä on oma tutkimuksemme, joka käsittelee maatalouden tuottamia ympäristöhyötyjä ja jota maa- ja metsätalousministeriö seuraa tiiviisti. Tutkimme yhteistyössä, kuinka nämä hyödyt voidaan ottaa huomioon maataloutta ja ympäristöä koskevassa politiikassa.

Tulevaisuudessa… Suurin haaste on kehittää käytäntöjä, joiden avulla tutkimustulokset voidaan tuoda saumattomasti mukaan päätöksentekoprosesseihin. Se lisäisi päätöksentekijöiden luottamusta ja kiinnostusta tieteellisesti tuotettua tietoa kohtaan, ja tällainen vuorovaikutus auttaisi myös tutkimuskehysten mukauttamista siten, että tutkimustyö palvelisi päätöksentekoa nykyistä paremmin.

Kaupungin virkistysalueet – ensimmäinen kiinnostuksenkohteeni – ovat mielestäni yhä tärkeä aihe. Kaupunkirakentaminen tiivistyy jatkuvasti, mikä aiheuttaa huolta viheralueiden säilymisestä. Merkityksellisenä koetut virkistysalueet ja niiden vaikutukset ihmisten hyvinvointiin tulisikin nostaa keskustelussa paremmin esiin.

Teksti: Kira Keini

Katso myös