Uutiset Kala, Yleinen

Kalankasvatusaltaaseen sijoitetut luonnonkivet näyttäisivät vaikuttavan positiivisesti kalojen terveyteen. Tutkijat havaitsivat yllättävän ilmiön virikekasvatuksen yhteydessä. Seuraavaksi he haluavat selvittää, mihin kivien mahdollinen terveyttä ylläpitävä vaikutus perustuu.

Laitosviljellyt lohen ja taimenen poikaset eivät enää vuosiin ole menestyneet luonnonvesissä. Syy on todennäköisesti se, että kasvatusaltaan ja joen olosuhteet poikkeavat rajusti toisistaan. Tämän ongelman ratkaisu oli virikekasvatuskokeilujen keskeisin tavoite.

Virikekasvatuksen onkin havaittu parantavan kalojen selviytymistä luonnossa. Virikekalat mm. oppivat hyödyntämään paremmin luonnon ravintoa ja välttämään tehokkaammin petojen saalistusta istutuksen jälkeen verrattuna normaalisti kasvatettuihin kaloihin. Yllättävää oli se, että virikekasvatus pienensi kalojen kuolleisuutta myös kasvatusaltaassa.

Virikealtaassa jäljitellään luonnon olosuhteita

Virikealtaissa luonnon olosuhteita jäljitellään kahdella tavalla: vaihtelemalla veden virtausnopeutta, -suuntaa ja korkeutta sekä sijoittamalla altaaseen suojapaikkoja tarjoavia rakenteita kuten luonnon kiviä ja suojakatteita.

”Jo ensimmäisten virikekasvatuskokeilujen aikana havaitsimme hieman yllättäen, että jo kasvatuksen aikana virikealtaissa kalojen hyvinvointi oli parempi ja kuolleisuus pienempi kuin normaalialtaissa tautiepidemioiden aikana. ”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pekka Hyvärinen kertoo.

Äkkiseltään voisi luulla, että altaaseen sijoitetut rakenteen saisivat aikaan päinvastaisen tuloksen. Rakenteiden vuoksi mm. altaiden puhdistaminen on tavanomaista työläämpää ja niihin kertyy helposti likaa, joka toimii kasvualustana monille taudinaiheuttajille.

Poikaskasvatuksen kustannustehokkuutta parantavan ilmiön mekanismien selvittäminen onkin tutkijoiden seuraavien kysymysten kohteena. Onko esimerkiksi virikealtaan rakenteissa käytettyjen kivien laadulla vaikutusta?

Luonnossa menestyvät istukkaat -hankkeessa kehitetään ja testataan uusia käyttäjäystävällisiä virikeratkaisuja. Kuvassa on Luken Inarin kalanviljelylaitoksella testissä oleva ’kivikori’. Kuva: Timo Rauhala.

Vaikutusmekanismeja tutkitaan parhaillaan

Nyt tutkijat haluavat selvittää, mikä tarkkaan ottaen on se mekanismi, jolla kivet kalojen terveyttä tukevat. Jyväskylän yliopistossa työskentelevän yliopistonlehtori Anssi Karvosen mukaan vaihtoehtoisia tapoja on kaksi.

”Joko kivet vaikuttavat kalojen kuntoon suoraan tai välillisesti ympäristön kautta tekemällä ympäristöstä epäsuotuisan taudeille.”

Jo nyt tutkijat ovat löytäneet viitteitä siitä, että myös kivien laatu voi vaikuttaa lopputulokseen.

”Esimerkiksi sillä, onko kiviä pidetty altaissa aiemmin vai ei, näyttäisi alustavien tulosten mukaan olevan merkitystä”, Karvonen sanoo.

Seuraavaksi kokeita tehdään erilaisilla kiviasetelmilla, jotta saadaan selville, minkä verran ja minkä kokoisia kiviä tarvitaan, jotta ne tukisivat kalojen terveyttä parhaalla mahdollisella tavalla.

Alkueläimet ja bakteerit kiusaavat poikasia

Kalanviljelylaitos luo olosuhteet, joissa taudinaiheuttajat viihtyvät. Erityisesti pienet kalanpoikaset ovat alttiita erilaisille alkueläinten ja bakteerien aiheuttamille infektioille.

Bakteeritartuntoja hoidetaan säännönmukaisesti antibiooteilla. Suomessa niiden käyttöä seurataan tarkasti, eikä ravinnoksi käytettävään kalaan jäämiä jää, mutta maailmanlaajuisesti antibioottiresistenssi on kasvava ongelma.

Karvosen mukaan virikekasvatus kiinnostaa kalanviljelijöitä kalanpoikasten laadun ja menetelmän ekologisuuden vuoksi.

”Virikekasvatus voisi olla viljelijälle markkinointikeino ja imagoseikka”, hän toteaa.

Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston välinen tutkimusyhteistyö jatkuu. Tutkijoiden tavoitteena on kehittää kustannustehokas menetelmä, joka on helppo ottaa käyttöön kaupallisessa kalanviljelyssä.

Virikekasvatusta kehitetään ja testataan osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaa innovaatio-ohjelmaa. Lisäksi tutkimukseen on saatu rahoitusta Suomen Akatemialta.

Lisätietoja:

Anssi Karvonen, yliopistonlehtori
Jyväskylän yliopisto
puh. 0408053882
anssi.t.karvonen@jyu.fi

Pekka Hyvärinen, erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
puh. 0295327641
pekka.hyvarinen@luke.fi

 

Teksti: Maria Latokartano

Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.