Uutiset Maatalous, Tilasto

Sateisen kesän jälkeinen lämmin ja vähäsateinen loppukesä mahdollistaa vielä kohtuullisen, noin 3,5 miljardin kilon, viljasadon. Viljasato olisi siten 16 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Sen sijaan rypsistä, rapsista, herneestä ja härkäpavusta voidaan odottaa viime vuotta suurempaa satoa.

Viljasatoarvio 3,5 miljardia kiloa on pienin viiteen vuoteen. Tänä vuonna viljaa on kylvetty noin viisi prosenttia pienemmälle alalle kuin viime vuonna. Kylvöalan pienenemistä enemmän viljan kokonaissatoa laskee kuitenkin pieni hehtaarisato. Erityisesti ohran hehtaarisatoarvio (3 100 kiloa hehtaarilta) on tavanomaista heikompi. Lähiviikkoina viljojen puinti pääsee vauhtiin, jos sateet eivät viivästytä sitä. Tulevat viikot ratkaisevat, toteutuvatko tämänhetkiset satoarviot.

Ruissato on suurin 15 vuoteen

Satonäkymien toteutuessa ruissato on noin 107 miljoonaa kiloa. Tuo satomäärä tyydyttäisi kotimaisen markkinatarpeen ja samalla rukiin tuonti voi lähes tyrehtyä.

– Tämän vuoden viljasatoarvio on todella lähellä tavanomaista kotimaista viljan kulutusmäärää eli noin 3,2 miljardia kiloa. Tämänvuotisen viljasadon vienti vehnän, ohran ja kauran osalta voi olla huomattavasti viime vuosia pienempi. Määrän lisäksi laadulliset ja tuotannolliset tekijät vaikuttavat myös viljan ulkomaankauppaan, sanoo tutkija Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Sateinen kesä ei rokota yhtä paljon härkäpapusatoa kuin viljoja. Kuva: Anneli Partala / Luke
Sateinen kesä ei rokota yhtä paljon härkäpapusatoa kuin viljoja. Kuva: Anneli Partala / Luke

Ennätysala takaa ennätyssadot herneestä ja härkäpavusta

Moni kesälomalainen on huomannut pelloilla kasvavan aiempaa enemmän palkokasveja. Sekä herneen että härkäpavun alat kaksinkertaistuivat viime vuodesta. Härkäpapu on pystynyt hyödyntämään kasvussaan alkukesän kosteuden, kun sen kylvö ehdittiin tehdä ennen kevään sateita. Härkäpavun kokonaissadosta voi tulla 60 prosenttia suurempi ja herneen 90 prosenttia suurempi kuin viime vuonna.

Säilörehun ja kuivaheinän satonäkymät ovat hyvät

Nurmikasvustot ovat pääosin hyötyneet sateista, sillä niiden kasvua kuivuus ei ole juurikaan haitannut. Laadullisia tappioita nurmirehusatoihin voi tulla, jos niiden korjuu viivästyy sateiden takia.

Perunan ja sokerijuurikkaan satonäkymissä on tässä vaiheessa vielä suurta epävarmuutta, koska ne kasvavat ja kehittyvät muita peltokasveja myöhemmin. Nyt perunan satonäkymä on 10 prosenttia ja sokerijuurikkaan yli 40 prosenttia heikompi kuin viime vuonna. Niiden sadonkorjuu on pääosin yli kuukauden päässä.

Tilaston taustaa

Luken ennakkosatotilaston satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta elokuun 24. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot ja paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tilanteeseen 25.8.2015.

Tarkempaa tietoa satomääristä saadaan marraskuun 26. päivänä, jolloin satomäärien laskemisessa on käytettävissä maatiloilta saatuja satotietoja.