Uutiset Metsä, Ympäristö

Viherrakentamisen avulla vahvistetaan muun muassa luonto- ja viheralueiden hyvinvointivaikutuksia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa Voimametsistä viherkattoihin -hankkeessa ennakkoluulotonta ekologista viherrakentamista on toteutettu rakentamalla pölyttäjille keinopesiä sekä matkailuyrittäjän tarpeisiin soveltuva viherkatto.

Levillä 30.8.–1.9.2017 järjestettävä LEVI GOES GREEN -seminaari kokoaa Leville suuren joukon viher-, hyvinvointi- ja matkailualan väkeä. Seminaarissa viherrakentamisen ja maisemanhoidon menetelmistä kuullaan lisää – miten esimerkiksi äänimaisemien, valaistuksen ja viherkattojen suunnittelulla lisätään rakennetun ympäristön moniaistisuutta ja monimuotoisuutta.

Kokemuksia uudesta viherkattotekniikasta on Pohjois-Suomessa vähän. Siksi Levin matkailukeskuksen läheisyydessä sijaitsevaan Tonttulan elämyskeskukseen rakennettiin viime kesänä viherkatto EAKR-rahoitteisessa Voimametsistä viherkattoihin -hankkeessa.

Keltanuttuinen tonttu esittelee Tietäjätontun taloa Tonttulan elämyskeskuksessa, Kittilän Könkäällä. Kuva: Marja Uusitalo, Luke.

Biohiiltä testataan viherkaton kasvualustassa

Viherkatossa kasvualustan alla on kierrätyskuiduista valmistettu huopa, joka pidättää vettä kasveja varten. Sen alla ovat vedeneristäjinä ja juurisuojina toimivat kerrokset: patolevy ja juurisuoja-aineella käsitelty bitumihuopa. Kasvualusta on ohut ja se on tehty kierrätysbetonimurskasta, kompostista ja kuorikkeesta. Puoleen katosta on levitetty biohiiltä sisältävää kompostia, jotta nähdään tehostuuko kasvualustan veden- ja ravinteidenpidätyskyky ja paranevatko siten katon kasvuolosuhteet.

– Kun kerrokset tehdään huolella, ei kosteusongelmista ole pelkoa, ja viherkatto saattaa jopa pidentää katon käyttöikää suojaamalla sitä UV-säteilyltä, kertoo Luken tutkija Marleena Hagner.

Tonttulassa on viherkaton avulla pyritty maastouttamaan Tietäjätontun talo metsäiseen ympäristöönsä ja houkuttelemaan alueelle esimerkiksi perhosia, kimalaisia ja pikkulintuja. Katolla kasvaa muun muassa metsämansikkaa. Viherkatto tukee Piilon tarinaa, johon ohjelmapalvelu nojaa.

– Tonttulan Piiloa ympäröi metsä. Siellä on Tietäjätontun talon lisäksi muun muassa Tonttukoulu, jossa lapset askartelevat ja oppivat asioita Lapin luonnosta. Lähiympäristöstä kerätään paljon luonnonmateriaalia askarteluhetkiin, sanoo Tonttulan emäntä Päivikki Palosaari Hullu Poro Oy:stä.

Puun kylkeen kiinnitetty keinopesä Levitunturin rinteellä. Kuva: Marja Uusitalo, Luke.

Luonnonpölyttäjiä autetaan rakentamalla keinopesiä

Ekologista viherrakentamista on harjoitettu myös Levitunturin etelärinteillä. Alarinteiden mustikkavaltaisiin metsiin on pyritty luomaan sellaiset olosuhteet, että metsät tuottaisivat luonnonmarjoja mahdollisimman paljon matkailijoiden iloksi. Metsään on viety keinopesiä luonnonpölyttäjille ja laskettelurinteeseen on kylvetty niittykukkia. Näin pölyttäjille on tarjolla munintapaikkoja ja mustikan kukinnan jälkeen ravinnonlähteitä koko kesän ajaksi.

– Marjanpoiminta on meille suomalaisille arkea, mutta matkailijalle se voi olla suurikin elämys, jos vastaavaa mahdollisuutta ei kotimaassa ole, toteaa erikoistutkija Rainer Peltola Lukesta.

Green Care sekä hyvinvointimatkailu laajasti esillä seminaarissa

Seminaarissa esitellään myös matkailu- ja hyvinvointialojen käyttämiä keinoja luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistamisessa. Päivikki Palosaari kertoo Tonttulan elämyskeskuksen kehittämistyöstä. Lisäksi ulkomainen matkanjärjestäjä ja Sauna from Finland -yritysverkosto jakavat kokemuksiaan hyvinvointipalvelujen kehittämisestä ja asiakasodotuksista. Hyvinvointialan asiantuntijat kertovat muun muassa kuntoutuspalveluista, joissa on käytetty luontolähtöisiä menetelmiä. Tällainen on esimerkiksi Ruotsissa jo pitkään harjoitettu hevosterapia.

Seminaari päättyy keskusteluun tilaisuuden järjestävien hankkeiden aikaansaannoksista. Voimametsistä viherkattoihin -hankkeen piloteista on koottu videoita, joiden ensiesitys on Levillä. Niistä on valmisteilla myös sähköinen opaskirja, jonka avulla matkailuyrittäjät voivat tutustua voimametsien ideaan ja ottaa ekologisen viherrakentamisen keinoja käyttöön.

Seminaari on toinen kerta, jolloin matkailu- ja viheralan väelle järjestetään yhteinen tapahtuma. Elokuussa 2008 Pohjoisen viherpäivät kokosi yli 100 viheralan ammattilaista ja matkailualan yrittäjää Leville. Päivien anti osoitti, että viherrakentaminen voi yhtenäistää ja elävöittää matkailukeskusten kesäilmettä sekä lisätä matkailupalvelu- ja loma-asumisen alueiden luonnon kestävyyttä.

– Matkailun kestävä kasvu ja matkailijoiden hyvinvointi edellyttävät monialaista yhteistyötä. Toivottavasti eri alojen ammattilaiset tiivistävät yhteistyötään seminaarimme innostamina, toivoo Luken tutkija ja Voimametsistä viherkattoihin -hankkeen projektipäällikkö Marja Uusitalo.

 

Voimametsistä viherkattoihin on kesä- ja hyvinvointimatkailun sekä matkailun viherrakentamisen pilotointihanke. Siinä muun muassa testataan uusia viherrakentamis- ja maisemanhoitomenetelmiä Levin ympäristössä. Hanketta toteuttaa Luke ja Kideve Elinkeinopalvelut, Kittilän kunta ja alueen yrittäjät. Hanke järjestää yhteistyössä muun muassa Luontoa elämään! Ja Green Care -koordinaatiohankkeiden kanssa LEVI GOES GREEN -seminaarin 30.8.–1.9.2017.

logot