Uutiset Metsä

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Mikko Tikkisen väitöstutkimuksessa kehitettiin ja sujuvoitettiin kuusen solukkoviljelymenetelmiä laboratorion ja taimitarhan rajapinnassa. Kuusen solukkotaimien tuotannon tehokkuus parani huomattavasti ja käsityövaltaisen laboratoriotuotannon kustannukset alenivat menetelmäkehityksen ansiosta 75 prosenttia.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia yhdistää kuusen alkiomonistus osaksi nykyisiä metsänjalostusmenetelmiä, sekä tutkia ja kehittää alkiomonistusta kohti käytännön taimituotannossa hyödynnettävää menetelmää.

Genotyypin 14Pa2819 syväjäädytetystä solukosta tuotettuja kuusen solukkotaimia kasvihuoneessa. Kuva: Mikko Tikkinen, Luke.

Alkioiden määrä kaksinkertaistui ja solukkotaimien pituuskasvu lisääntyi

Työssä keskityttiin erityisesti vähentämään perinnöllisen aineiston hävikkiä laboratorio-taimitarharajapinnassa, sekä soveltamaan käsityönä toteutettavaa alkiomonistusta perinnöllisesti monipuolisella aineistolla.

– Laboratorio-taimitarha-rajapinnan kehittämiseksi toteutimme sarjan solukkoviljely- ja taimikasvatuskokeita. Lisäksi arvioimme alkiomonistuksen kustannusrakennetta sekä menetelmäkehityksen vaikutusta kustannuksiin, Mikko Tikkinen kuvaa väitöstutkimuksensa käytännön kokeita.

Menetelmäkehityksen tuloksena lisättyjen alkioiden määrä kaksinkertaistui tuotantoyksikköä kohden, alkioiden elävyys taimitarhalla lähes kaksinkertaistui ja solukkotaimien pituuskasvu lisääntyi siinä määrin, että solukkotaimien kasvatusaika taimitarhalla lyheni yhdellä vuodella aiempaan verrattuna. Käsityövaltaisen laboratoriotuotannon kustannukset alenivat 75 prosenttia.

Solukkotaimia pystyttiin kasvattamaan 356:sta syväjäädytettynä säilötystä ja sulatetusta genotyypistä. Työn tulokset osoittavat, että yhden viikon ajan laboratoriossa solukkoviljelyalustalla idätettyjä solukkotaimia voidaan koulinnan jälkeen kasvattaa siementaimien kanssa samoissa olosuhteissa ilman ylimääräisiä toimenpiteitä.

Solukkotaimia on mahdollista käyttää myös pistokaslisäyksessä. Genotyyppien laajamittaisen kenttätestauksen aloittaminen on mahdollista käyttäen 5–12 solukkotaimea pistokasemoina.

Kasvullista lisäystä hyödyntämällä puita voidaan räätälöidä eri tarkoituksiin

Alkiomonistus on solukkoviljelyyn perustuva kasvullisen lisäyksen menetelmä, joka yhdistettynä syväjäädytykseen mahdollistaa lisäyskykyisen solukon varastoinnin jopa vuosikymmenien ajan. Pitkä varastointiaika mahdollistaa harvinaisten tai jopa uhattuina olevien perintötekijöiden säilyttämisen ja hyödyntämisen tulevaisuudessa, sekä lisäyskykyisen solukon säilyttämisen kenttätestauksen ajan.

Kenttätestauksesta saatujen tulosten perusteella valituista genotyypeistä voidaan tuottaa ominaisuuksiltaan tunnettuja solukkotaimia. Kasvullista lisäystä hyödyntäen on tulevaisuudessa mahdollista tuottaa laatuominaisuuksiltaan räätälöityjä puita teollisuuden raaka-aineeksi, parantaa metsien viljelyvarmuutta muuttuvassa ilmastossa, tai tuottaa ulkoisilta ominaisuuksiltaan halutunlaisia puita esimerkiksi viherrakentamisen tarpeisiin.

MMM Mikko Tikkisen väitöstilaisuus

Aika: 20.12.2018 klo 12

Paikka: Itä-Suomen yliopisto (F100, Futura, Joensuun kampus)

Väitöskirjan otsikko: Improved Propagation Efficiency in a Laboratory-nursery Interface for Somatic Embryogenesis in Norway Spruce (Kuusen alkiomonistuksen lisäystehokkuuden parantaminen laboratorio–taimitarha rajapinnassa)
Vastaväittäjä: Professori Pasi Puttonen, Helsingin yliopisto
Kustos: Professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto

Katso myös