Uutiset Kala

Mustionjoki on Uudenmaan entinen ja ainoa lohijoki. Freshabit-hankkeen missiona on palauttaa vaelluskalat Mustionjokeen ja pelastaa joen jokihelmisimpukkapopulaatio. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että joesta ei ole enää entiseen loistoonsa, mutta kalateillä ja hyvin suunnitelluilla tukitoimilla, kunnostuksilla ja alasvaellusratkaisuilla lohikalat pystyvät lisääntymään lähivuosina joessa ja sen sivuvesissä.

Mustionjoki on Karjaanjoen vesistön purku-uoma, joka virtaa Lohjanjärvestä Mustionjoen ja Pohjanpitäjänlahden kautta Suomenlahteen. Pääuoman neljä voimalaitosta muodostavat täydellisen vaellusesteen kaloille. Rakentamisen ja perkaamisen myötä joen alkuperäiset vaelluskalakannat ovat lähes hävinneet.

Koska Uudellamaalla ei enää ole kokonaan luonnontilaisia jokia, on Mustionjoki nykyiselläänkin hyvin tärkeä virtaavan veden suojelukohde. Joki kuuluu kansallisen kalatiestrategian kärkikohteisiin ja se on listattu Natura 2000 -kohteisiin. Suojelun perusteena ovat erityisesti joessa esiintyvät luontodirektiivin lajit, jokihelmisimpukka ja vuollejokisimpukka. Jokihelmisimpukka populaatio on tällä hetkellä vaarassa hävitä, sillä populaatio koostuu pelkästään vanhoista yksilöistä eikä lisääntymistä ole tapahtunut kymmeniin vuosiin.

Kalateiden rakentaminen alkaa tänä vuonna

Mustionjoessa vaelluskalojen palauttaminen konkretisoituu, kun kalateiden rakentaminen alkaa tämän vuoden kuluessa. Kahden alimman voimalaitoksen, Åminneforsin ja Billnäsin, kalateiden rakentaminen on Raaseporin kaupungin vetämänä edennyt jo urakkahankintaan. Rahoitusta on Freshabit-hankkeen lisäksi saatu valtion kärkihankerahoituksena, voimalaitosten omistajalta Koskienergialta ja alueen kunnilta Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila ja Loppi sekä muun muassa Sappi Kirkniemi Oy:ltä.

Tutkimusten avulla kalateille parhaimmat ratkaisut

Tulevan kalatien suunnittelun ja toimivuuden arvioimisen tueksi Luke selvitti yhdessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) kanssa, nouseeko nykytilanteessa alimman voimalaitoksen alle lohia, jotka mahdollisesti pyrkivät jokeen.  Kaikuluotaintutkimuksen mukaan luotauslinjan ohitti päivässä keskimäärin 28 kalaa. Kaloista arviolta noin 20 prosenttia oli yli 70 cm pituisia, todennäköisiä lohia. Kalojen aktiivisin vaellus vuonna 2016 ajoittui loppusyksyyn.

Luke on kartoittanut myös vaelluskaloille soveltuvaa elinympäristöä Mustionjoen pääuomassa sekä Mustionjokeen laskevien purojen kuntoa. Tulosten perusteella kaikki kartoitetut virtapaikat tarvitsevat jonkinasteista kunnostamista. Pääuoman poikastuotantoalue on pienehkö, minkä vuoksi pelkkä luonnontuotanto ei riittäne turvaamaan luonnonkiertoa, vaan tuki-istutuksia tarvitaan jatkossakin. Mustionjoen sivupuroista osa on potentiaalisia taimenen lisääntymisalueita.

Vaelluspoikasten käyttäytymisen ja selviytymisen selvittämiseksi Kala- ja vesitutkimus Oy, LUVY ja Luke merkitsivät Mustionjoella 100 lohen vaelluspoikasta radiolähettimillä vuonna 2017.  Kalat vapautettiin vesivoimalaitosten, Mustionkoski, Peltokoski, Billnäs, Åminnefors, yläpuolelle. Poikasten kuolleisuus patoaltaassa oli sitä suurempaa, mitä pidempään lohet joutuivat etsimään voimalaitoksen yläpuolella reittiä alavirtaan. Suurinta kuolleisuus oli Peltokoskella. Myös turbiinin tyyppi vaikuttaa kuolleisuuteen. Eniten poikasia kuoli (46–53 %) turbiineissa kolmella ylimmällä voimalaitoksella. Alimmalla Kaplan-turbiinilla varustetulla voimalaitoksella (Åminnefors) kuolleisuus oli selvästi muita laitoksia vähäisempää (6 %).

Nykytilanteessa poikasten kokonaiskuolleisuus on suurta alasvaelluksen aikana.  Saadut tulokset ovat kuitenkin jo auttaneet kahden alimman kalatien alasvaellusratkaisujen suunnittelussa. Jatkossa tulosten avulla voidaan kehittää ratkaisuja, joilla turbiini- ja patoallaskuolleisuutta voidaan vähentää.

– Vaelluskalojen lisääntymisen turvaamiseksi Mustionjoen pääuoman lohelle soveltuvat virtapaikat ja taimenpurot tarvitsevat lähitulevaisuudessa kalataloudellisia kunnostuksia. Myös muita tukitoimia, kuten tuki-istutuksia, tarvitaan starttaamaan ja vahvistamaan Mustionjoen vaelluskalakantoja, toteaa Luken erikoistutkija Teppo Vehanen.

FRESHABIT LIFE IP -hanke

Freshabit-hanke on Suomen kaikkien aikojen suurin EU-LIFE- hanke, jossa laaja toimijajoukko eri aloilta yhdessä parantaa sisävesien tilaa ja niistä riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen yhteiset verkkosivut ovat osoitteessa www.metsa.fi/freshabit