Uutiset Ilmasto, Maatalous, Talous, Ympäristö

Hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa ravinnekierron toimenpidekokonaisuus, jonka avulla lisätään biokaasun tuotantoa ja kulutusta sekä synnytetään markkinat kierrätyslannoitteille. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreessa selvityksessä tarkastellaan, millä toimenpiteillä ravinnekiertoon ja liikennebiokaasun tuotantoon saadaan vauhtia.

Selvityksen mukaan parhaiten lantabiokaasun tuotantoa tukisi tariffi, joka kohdentuu lannasta tuotetulle biokaasulle. Samalla tuen saamisen edellytyksenä tulisi olla mädätteen jalostaminen kierrätyslannoitevalmisteiksi. Näin varmistettaisiin etenkin lantafosforin päätyminen satoa tuottaville peltolohkoille. Myös investointitukea (energiatuki) tulisi jatkaa ja kehittää tarvittavia vakuuksia.

Selvityksessä laskettiin esimerkki, jossa toteutettaisiin valtakunnallinen 13 suuren biokaasulaitoksen verkosto. Sen kokonaiskapasiteetti riittäisi vuosittain 1,3 miljoonan lantatonnin käsittelyyn. Kannattavuuden saavuttamisen edellytyksenä olisi vuosittain reilun 5 miljoonan euron lantabiokaasutuki, sekä noin 88 miljoonan euron kerta-avustukset investointeihin. Panostuksella saataisiin liikkeelle yhteensä 293 miljoonan euron kokonaisinvestoinnit.

– Tärkeää on tukea samanaikaisesti sekä liikennebiokaasun että kierrätyslannoitevalmisteiden markkinoiden rakentumista, jotta lantabiokaasutuotanto muuttuu markkinaehtoisesti kannattavaksi, kertoo erikoistutkija Sari Luostarinen Lukesta.

Toiminta kannattavinta ja tehokkainta suurissa laitoksissa

Merkittävään ravinteiden kierrättämiseen ja liikennebiokaasutuotantoon tarvitaan suuria laitoksia, jotta prosessointikustannus käsiteltyä tonnia kohti laskee. Pienet laitokset eivät myöskään pysty pureutumaan ravinnekierron olennaisimpiin aluetason haasteisiin eivätkä saavuta parasta mahdollista tuotteiden jalostusastetta.

Suurenkaan laitoksen tulonmuodostus ei ole ongelmaton. Heikon kannattavuuden kanssa kamppaileva maatalous ei pysty maksamaan lannan toimittamisesta laitokseen, ja toisaalta lannan energiapotentiaali on heikompi kuin esimerkiksi teollisuuden sivuvirroilla. Tästä syystä lantabiokaasutuotanto tarvitsee alkuvaiheessaan lisätukea. Tehokkainta on kohdistaa tuki suoraan itse laitokselle.

– Suuret biokaasulaitokset ovat isoja investointeja, ja lopputuotteiden markkinat ovat vasta kehittymässä. Lantaa prosessoivien biokaasulaitosten kannattavuus onkin merkittävä pullonkaula ravinnekierrätyksen sekä materiaali- ja energiatehokkuuden kehittämiselle, Luostarinen toteaa.

Lannan hyödyntämistä biokaasutuotannossa tukevat myös naapurimaat Ruotsi, Norja ja Tanska.

Arvotuotteita ja uusiutuvaa polttoainetta

Biokaasutuotanto lannasta mahdollistaa yhtä aikaa lannan ravinteiden ja energiasisällön tehokkaan hyödyntämisen. Sekä biokaasu että mädäte ovat jalostettavissa uusiksi arvotuotteiksi, parhaimmillaan liikenteen uusiutuvaksi polttoaineeksi ja väkevöidyiksi, kuljetettaviksi kierrätyslannoitteiksi.

Suomen kotieläintuotanto on alueellisesti keskittynyttä ja lantafosforia muodostuu joillakin alueilla enemmän kuin saman alueen kasvintuotanto tarvitsee. Jatkuva, runsas lannan lannoitekäyttö samoilla lohkoilla nostaa tai ylläpitää korkeaa peltomaan fosforilukua, mikä lisää riskiä lannan ravinteiden huuhtoutumiseen vesistöihin. Väkevöidyt kierrätyslannoitteet mahdollistavat lantaravinteiden kuljettamisen ylijäämäalueilta ravinteita tarvitseville alueille.

Yläreunan valokuva: Sari Luostarinen, Luke