Uutiset Kala

Mitä syntyy, kun intohimoinen kalastaja alkaa kerätä kalakirjallisuutta? No ainakin Suomen kalabibliografia osa I ja sille juuri valmistunut jatko-osa II. Teokset sisältävät ainutlaatuista tietoa, jota ei löydä pelkästään nettiä selailemalla.

Suomen kalabibliografia osa II on ehdoton työkalu kalatutkijoille ja keräilijöille sekä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kalakirjallisuudesta. Niteen tekee ainutlaatuiseksi se, että se sisältää tiedot paitsi kirjoista ja pienpainatteista myös lehtiartikkeleista.

– Kaikkia vanhoja lehtiartikkeleita ei digitoida sähköiseen muotoon. Niitä ei netin hakukoneilla löydä ja hakukoneista ei siis ole bibliografian korvaajaksi, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Ari Savikko, joka on tehnyt bibliografian yhdessä Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ari Lappalaisen kanssa.

Ei pelkkä hakuteos

Suomen kalabibliografia osa II käsittää vuodet 1918 – 1940, joka oli ainutlaatuinen ajanjakso Suomen kalataloudessa. Yhteiskunta muuttui ja kalastus ei ollut enää pelkkää ruoan hankintaa.

– Aika ennen toista maailmansotaa oli kala-alan nousukautta. Suomalaiset harjoittivat valtamerikalastusta Islannin vesillä sillin pyynnissä. Ammattikalastajien määrä kasvoi ja virkistyskalastus alkoi. Kalastus Laatokalla ja Petsamossa oli vilkasta. Myös kalantutkimus ja kalanviljely lähtivät nousuun.

Kirjallisuusviitteiden lisäksi kirjasta löytyvät tarkemmat kuvaukset ajan tärkeimmistä tapahtumista kuten sillin kalastuksesta. Myös aktiivisimmista kirjoittajista esitetään henkilötiedot.

Kalakirjoitusten aiheet ovat tänäkin päivänä ajankohtaisia. Savikon mukaan tietyt aiheet kuten kalaportaat, kalastuslaki ja kalojen alamitat ovat kestoaiheita, jotka nousevat esiin 30 vuoden välein, sukupolvesta toiseen.

Kalahullu kirjojen kalastaja

Savikko on intohimoinen kirjojen keräilijä sekä vapaa-ajankalastaja. Kalabibliografiat ovat syntyneet Savikon omasta keräilyharrastuksesta. Kotoa löytyvät lähes kaikki bibliografioissa mainitut kirjat ja artikkelit.

– Kalakirjallisuuden keräämistä vaikeutti aluksi kunnollisen bibliografian puute. Kun sellaista ei ollut, se piti tehdä itse. Vaikka uusia niteitä löytyy enää harvoin, tuottaa puutteiden löytäminen jo isoa iloa.

Savikko harmittelee, että niin monia pienpainatteita hävitetään kuolinpesistä. Tässä antikvariaattien omistajat tekevät tärkeää työtä – he pitkälti päättävät, mitä kirjoja otetaan talteen ja mitä hävitetään. Tällä hetkellä Savikon puutelistan kärjessä on vuonna 1858 painettu Käytännöllinen oswiitto Lohi-sukuisten kalain kasvattamiseen. Mikäli sellaisen olemassa olosta tiedät, niin ota yhteyttä!

Erityisesti näin kirjan vuonna Savikko haluaa korostaa, että kirja on muutakin kuin pelkkä painotuote. Kirja esineenä on arjen kulttuurihistoriaa ja kirjan syvällisempää merkitystä ihmiselle kuvaa hyvin muinaisessa Egyptissä olleen ensimmäisen kirjastolaitoksen nimi: Sielun Huoltola

kalabibliografia-II_small

 

Suomen kalabibliografia osa II (428 s.) on jatkoa ensimmäiselle vuonna 2012 ilmestyneelle Suomen kalabibliografialle osa I (vuodet 1730–1917, 169 s.). Suomen kalabibliografia osa II sisältää vuosina 1918–1940 ilmestyneet kala-aiheiset kirjat, pienpainatteet ja lehtiartikkelit sekä lisäyksiä ensimmäiseen osaan. Molemmat bibliografiat on kustantanut ja niitä myy Kalatalouden Keskusliitto