Uutiset Metsä

Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt uuden energiapuun mittauslaskurin uudistushakkuualoilta korjattavan latvusmassan kuormainvaakamittaukseen. Tuoretiheysluvun määrittämisessä ja mittaustuloksen laskennassa hyödynnetään nyt ensimmäistä kertaa ajantasaista tietoa korjuukohteen säästä.

Päätehakkuualoilta energiakäyttöön korjattavan latvusmassan mittauksessa käytetään yleisesti metsätraktoreiden kuormainvaakoja. Punnitsemalla saatu paino muunnetaan kiintotilavuudeksi käyttämällä tuoretiheyslukuja. Latvusmassan tuoretiheys eli yhden kuutiometrin paino määritetään mittauslaskurin avulla.

Tuoretiheyden määrittämiseen tarvitaan tieto latvusmassan kosteudesta. Uuden laskurin avulla voidaan nyt laskea kosteusennuste ja tuoretiheys jokaiselle korjuukohteelle paikallisten, vallitsevien säätietojen perusteella.

– Tähän saakka käytetyt taulukoidut tuoretiheysluvut perustuvat suuralueiden pitkän ajan keskimääräisiin säähavaintoihin eri vuodenaikoina, ja näistä edelleen muodostettuun latvusmassan keskimääräiseen kuivumisnopeuteen eri vuodenaikoina. Taulukoitujen tuoretiheyslukujen heikkoutena on se, että ne eivät ota huomioon paikallista ja vuosien välistä sääolosuhteiden vaihtelua, kertoo Luken tutkija Jari Lindblad.

Energiapuun mittauslaskurissa käytettävä kosteusmalli on annettu Luken määräyksellä, joka tuli voimaan 1.1.2018. Latvusmassa on ensimmäinen puutavaralaji, jonka kuormainvaakamittauksessa hyödynnetään paikallista säätietoa. Lopullinen käsitys kosteusmallin käytettävyydestä saadaan vasta käytännön kokemusten kautta.

Ilmatieteen laitoksen tuottama säätieto pohjana

Energiapuun mittauslaskurissa latvusmassan kosteus lasketaan mallilla, jossa käytettävät säähavaintotiedot, sade ja haihdunta, saadaan Ilmatieteen laitoksen tuottamasta hila-aineistosta. Hilapisteet muodostavat tiheän, parhaimmillaan 1×1 kilometrin verkon läpi Suomen.

Laskuri hakee säähavaintotiedot korjuukohdetta lähimpänä olevalta hilapisteeltä. Kohteen sijainti voidaan antaa helposti karttaa klikkaamalla.  Kosteuden laskenta aloitetaan päätehakkuuleimikon hakkuuajankohdasta ja lopetetaan latvusmassan lähikuljetukseen, eli ajankohtaan, jolloin latvusmassa punnitaan kuormainvaa’alla.

Toistaiseksi kaksi tapaa määrittää tuoretiheysluku

Myös taulukoidut tuoretiheysluvut jäävät voimaan.

– On varauduttava tilanteisiin, joissa hila-aineistoa tai laskuria ei ole käytettävissä. Toisekseen sekä kosteusmallin että sääaineiston käyttö mittauksessa on uutta, joten ilman käyttökokemuksia ei ole järkevää siirtyä pelkästään uuden menetelmän käyttöön. Mittausosapuolten tulee ennalta sopia tuoretiheysluvun määrittämistapa, korostaa Lindblad.