Uutiset Metsä, Ympäristö

Puille ravinteita ja vettä toimittavat sienijuuret eli mykorritsat kärsivät monin paikoin Eurooppaa ilmansaasteista, todetaan äskettäin Nature-lehdessä julkaistussa laajassa tutkimuksessa.

– Typpilaskeumalle määritellyt kriittisen kuormituksen raja-arvot Euroopassa (10–20 kg N/ha/v) näyttävät uuden tutkimuksen valossa liian korkeilta. Erityisesti kuusen ja männyn kanssa symbioosissa elävät sienilajit kärsivät korkeasta typpilaskeumasta, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Päivi Merilä. Hän koordinoi Euroopan sienijuuridiversiteettiä kartoittavan suurhankkeen Suomen osuutta.

– Tutkimuksessa paljastui, että sienijuuret reagoivat paljon alhaisempaan typpilaskeumaan, kuin mitä aiemmin on luultu. Pohjois-Suomessa ollaan tämän rajan alapuolella, mutta Etelä-Suomessa ollaan raja-arvon tuntumassa, eikä typpilaskeumassa ole havaittu laskevaa trendiä koko seurantajakson aikana, Merilä kertoo.

Lactarius rufus eli kangasrousku symbioosissa kuusen juurenkärjessä. Se on Euroopassa yleisimpiä sieniä ja kärsii typpilaskeumasta. Kuva: Taina Pennanen

Mykorritsa-sienijuuret ovat puun juuren ja sienen muodostamia tärkeitä yhteenliittymiä. Mykorritsat parantavat puun ravinteiden ja veden saantia, ja sieni puolestaan saa puulta hiilihydraatteja, joita ei itse kykene tuottamaan. Kysymys on molempia osapuolia hyödyttävästä yhteiselosta, symbioosista.

– Tutkimus antaa viitteitä siitä, että myös ilmaston lämpeneminen saattaa heikentää sienijuuren elinoloja. Tämä voi osaltaan vaikuttaa metsäpuiden menestymiseen tulevaisuudessa, sanoo Merilä.

Apuna kansainvälinen tietokanta

Euroopan sienijuuridiversiteettiä kartoittavassa hankkeessa hyödynnettiin YK:n eurooppalaista metsien intensiiviseurannan verkostoa (UNECE ICP Forests), johon Suomi on osallistunut vuodesta 1995 lähtien. Tutkijat keräsivät intensiiviseurannan 137 havaintoalalta, 20 Euroopan maasta, lähes 40 000 mykorritsanäytettä, joiden lajisto määritettiin DNA-sekvensseistä.

Luken erikoistutkija Pasi Rautio kehuu pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä. Sienijuuriyhteisöön vaikuttavien tekijöiden analysoinnissa käytettiin yhteisessä tietokannassa olevaa aineistoa muun muassa maaperän ominaisuuksista, ilmansaasteiden laskeumasta, puiden ravinnetilasta ja ilmastosta.

– Ilman YK:n metsien terveydentilan seurantaohjelmaa, jossa käytetään kansainvälisesti standardoituja menetelmiä, ei tällaisen tutkimuksen tekeminen olisi ollut mahdollista, sanoo ohjelman ohjausryhmään kuuluva Rautio.

Katso myös