Uutiset Kala

Vuoden 2014 Tornionjoen lohisaalis oli 147 tonnia. Saalis on moninkertainen 2000-luvun keskisaaliiseen (42 tonnia) nähden. Yksilömääränä saalis tarkoittaa noin 18 000 lohta. Myös kalastajia oli alueella ennätysmäärä.

Tornionjoen lohisaaliista saatiin Suomen puolelta 124 tonnia ja Ruotsin puolelta 23 tonnia. Suurin osa saaliista muodostui kahden merivuoden ikäisistä 6–8 kilon painoisista lohista. Tornion- ja Simojoen nousulohimäärät olivat kesällä 2014 ennätyksellisen suuria. Tornionjokeen nousi kudulle kaikkiaan yli satatuhatta lohta, ja ennätyssaalis oli seurausta tästä runsaasta kutuvaelluksesta. Pohjanlahden lohikantojen kutuvaellukset ovat voimistuneet viime vuosina, kun Itämeren lohenkalastus ja merivaelluksen aikainen luontainen kuolevuus ovat vähentyneet.

Hyvä lohikesä houkutteli kalastusmatkailijoita

Vuonna 2014 Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon muodostamalle yhteislupa-alueelle lunasti viehekalastusluvan 10 600 kalastajaa. Kalastajamäärä oli lähes kaksinkertainen 2000-luvun keskiarvoon verrattuna. Suurin osa kalastajista (86 %) oli ulkopaikkakuntalaisia, ja he saivat myös suurimman osan (63 %) lohisaaliista.

Yli puolet yhteisluvan lunastaneista vapakalastajista onnistui saamaan lohen. Vapakalastuksessa lohisaalis oli keskimäärin 1,6 kg kalastusvuorokautta kohden. Lohen yksikkösaalis Tornionjoella oli Tenojokeen verrattuna kaksi kertaa suurempi. Tornionjoen lohen kokonaissaalis oli 1,5-kertainen suhteessa Tenojoen kokonaissaaliiseen.

Saaliiksi saatujen lohien lisäksi kalastajat vapauttivat arviolta 2 500 lohta (18 tonnia). Vuonna 2014 vapautettujen lohien arvioitu määrä oli suurempi kuin 2000-luvun heikoimpien vuosien koko lohisaalis.

Kalastusmatkailijat käyttivät paikallisia palveluja

Eniten lohia saatiin saaliiksi Pellon ja Kolarin kuntien alueilta. Kalastus painottui ajalle kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Ylivoimaisesti eniten saalista saatiin kesäkuun kahdella viimeisellä viikolla. Vapakalastajat saivat yli 80 prosenttia koko joen lohisaaliista. Aiempiin vuosiin verrattuna erityisesti heittokalastuksen lohisaaliit joen alaosalla kasvoivat. Kuitenkin suurin osa (85 %) vapakalastuksen lohisaaliista saatiin edelleen soutu-uistelemalla.

Jokivarren ulkopuolelta tulevat matkailijat kalastivat keskimäärin kuusi vuorokautta. He kuluttivat kalastusmatkansa aikana eniten rahaa majoitukseen, elintarvikkeisiin ja kalastusvälineisiin. Lisäksi kuluja muodostui muun muassa kalastusluvista, venevuokrista ja matkoista. Kaikki kulut huomioiden kalastusmatkailijoiden käyttämä rahasumma oli yhteensä noin 5,9 miljoonaa euroa.

Tornionjoen Suomen puoleiset tiedot saaliista ja kalastuksesta perustuvat Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin puoleiset tiedot Ruotsin Norrbottenin lääninhallituksen seurantoihin.

Taustatietoa Itämeren lohikantojen ja kalastuksen kehityksestä:

Lohikantojen tila Itämeressä

Tornion- ja Simojoen lohikannat

Tornionjoen lohisaalis Suomen ja Ruotsin puolella vuosina 1982–2014.
Tornionjoen lohisaalis Suomen ja Ruotsin puolella vuosina 1982–2014.