Uutiset Kala

Kalastuskaudella 2015 Tenojoelta saatiin lohta noin 78 tonnia: Suomen puolelta 43 tonnia ja Norjan puolelta 35 tonnia. Kokonaissaalis väheni molemmissa maissa edellisvuodesta ja oli lähes 40 prosenttia pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (125 tonnia/vuosi). Suomen puolen lohisaalis oli 11 tonnia pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (54 tonnia/vuosi).

Tenojoen vesistöalueen Suomen puolen lohisaaliista paikalliset kalastajat saivat 50 prosenttia, kalastusmatkailijat 47 prosenttia ja Tenon sivujokien erilliset vapakalastajaryhmät kolme prosenttia. Norjan puolella paikkakuntalaiset saivat saaliista noin 90 prosenttia ja kalastusmatkailijat noin kymmenen prosenttia. Norjan puolella tilastoitiin lisäksi vapautetuksi 320 lohta, yhteispainoltaan noin 1 000 kiloa.

Tenojoen lohisaaliista 44 prosenttia saatiin perinteisillä verkkopyyntitavoilla

Tenojoen vesistöalueen lohisaaliista 35 tonnia saatiin eri verkkopyyntitavoilla (kulkutusverkoilla, seisovilla verkoilla ja lohipadoilla). Lohisaaliista 43 tonnia saatiin vapasaaliina, joka jakautui lähes tasan paikkakuntalaisten ja kalastusmatkailijoiden kesken.

Suomessa lunastettiin 390 verkkopyyntilupaa ja Norjassa 230. Lohen vapakalastuslupia paikkakuntalaiset lunastivat Norjassa kolme kertaa enemmän kuin Suomessa: Norjassa 1 200 ja Suomessa 370 lupaa. Paikallisten lunastamien lupien määrä ei kerro eri kalastustapojen todellisesta käytöstä. Norjan puolella on arvioitu, että noin 170 verkkoluvan lunastanutta käytti jotain verkkopyyntitapaa. Samoin Suomessa verkkoluvan ostaneista vain noin puolet kalasti jollain verkkopyyntitavalla.

lohisaaliit-graafi
Paikkakuntalaisten ja kalastusmatkailijoiden lohisaalis (kg) Tenojoen vesistöstä vuosina 1975–2015 Suomessa ja Norjassa. Musta katkoviiva kuvaa pitkän aikavälin (1975–2015) keskisaalista.

Kalastusmatkailu Suomessa selvästi suositumpaa kuin Norjassa

Suomen puolen kalastusmatkailijat ostivat yhteensä 33 400 kalastusvuorokautta Suomen ja Norjan väliselle rajajokiosuudelle Teno-Inarijoessa. Norjassa myytiin vain 770 kalastusvuorokautta yhteiselle rajajokialueelle. Norjassa Tenon vesistöalueen matkailijoiden kalastus painottui Norjan sivujokiin (1 200 vrk) ja Norjan puoleiselle Ala-Tenolle (1 050 vrk). Suomalaiset kalastusmatkailijat kalastivat rajajokialueen lisäksi Tenojoen Norjan alajuoksun vesialueilla noin 330 kalastusvuorokautta.

Tenojoen lohisaaliiden ja lohenkalastuksen seuranta on osa Suomen ja Norjan välistä kalastussopimusta. Suomessa saaliiden ilmoittaminen on toistaiseksi vapaaehtoista, ja saalistilastot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemiin kalastustiedusteluihin (saalispalaute/kirjanpito, kalakantanäytteet sekä posti- ja puhelintiedustelut). Vastaamatta jättäneiden paikallisten kalastajien lohisaalis arvioidaan kalastuslupatietojen ja kalastuksen valvonnan seurantatietojen perusteella. Suomessa 60–85 prosenttia eri kalastajaryhmiin kuuluvista kalastajista ilmoitti saalistietonsa vuonna 2015.

Norjassa sekä paikkakuntalaisilla että kalastusmatkailijoilla on velvollisuus ilmoittaa lohisaaliinsa sähköiseen saalisseurantajärjestelmään. Saalisilmoitusvelvoitteeseen tultaneen siirtymään myös Suomen puolella Tenon uuden kalastussopimuksen myötä.