Uutiset Metsä, Yleinen, Ympäristö

Täsmämetsätalous ja -metsänhoito ovat termeinä vilahtaneet siellä täällä viimeisten muutamien vuosien aikana, niiden kuitenkaan vakiintumatta vielä arkikäyttöön metsäalalla. Mistä näissä termeissä on kyse?

Täsmämetsätalous on eräänlainen kattokäsite, joka kuvaa kaikkea massatiedon eli big datan avulla tarkemmaksi tehtyä toimintaa puunkorjuusta kasvatukseen ja metsän uudistamiseen. Täsmämetsänhoito-käsitteellä taas viitataan sananmukaisesti metsänhoitotoimenpiteisiin: uudistamiseen ja taimikonhoitoon, joiden tehokkuutta ja toimivuutta parannetaan tarkemman tiedon avulla.

”Täsmämetsänhoidossa on kyse kasvupaikan ominaisuuksien ja muiden ympäristö- ja olosuhdetekijöiden tarkemmasta hyödyntämisestä metsänuudistamisessa ja puunkasvatuksessa”, termiä avaa johtava tutkija Timo Saksa Luonnonvarakeskuksesta. Kasvuun vaikuttavat etenkin maan ravinteisuus ja kosteusolosuhteet, joiden seurauksena eri puulajien suhteellisissa eroissa toisiinsa nähden tapahtuu muutoksia. Muilla ympäristötekijöillä Saksa viittaa esimerkiksi maisema- ja vesiensuojelunäkökohtiin, virkistysarvoihin tai vaikkapa erilaisiin kulttuuriperinnöllisiin tekijöihin. Oikein apuvälinein nämä voidaan kaikki ottaa entistä pienipiirteisemmin huomioon.

Tarkkuus ei parane ilman dataa

Täsmämetsätalouden ja -metsänhoidon termejä ei voi irrottaa digitalisaatiosta. ”Täsmämetsänhoito pohjautuu siihen, että meillä on enemmän avointa massatietoa, jota voidaan hyödyntää eri tavoin”, Saksa kertoo. Puunkorjuussa avointa dataa hyödynnetään tänä päivänä paljon enemmän kuin metsänhoidossa. Saksa ajattelee tämän johtuvan siitä, että kehityspanokset suunnataan sinne mistä myös tulot tulevat. Kehittämällä täsmämetsänhoitoa voidaan saavuttaa kuitenkin merkittäviä kustannussäästöjä: tunnistaa esimerkiksi jo päätehakkuuvaiheessa ne kohdat, joihin ei kannata mennä tekemään mitään hoitotoimenpiteitä jatkossa.

Kustannussäästöt perustuvat juuri parempaan ennakointiin: tarkemmalla tiedolla ylimääräinen työ jää minimiin. Riskienhallinta paranee puolestaan esimerkiksi tarkemmalla puulajivalinnalla. Kun uudistettava puulaji valitaan isommalla käsittelykuviolla tarkemmin, saadaan sekametsikkörakenteita, joissa riskejä voidaan hallita paremmin ja saada siten kestävämpi metsä useita tuhoja vastaan. ”Samoin juurikäävän leviämistä voidaan hillitä tunnistamalla päätehakkuussa paikkaan sidotusti pahimmat tyvilahopesäkkeet, joissa kannattaa vaihtaa puulajia”, Saksa kertoo.

Mallia länsinaapurista ja yhteistyötä teollisuuden kanssa

Suomessa sovelluskehitys ja sen myötä täsmämetsänhoidon yleistyminen on vielä alkuvaiheessaan. Pilotteja on tehty eri hankkeissa, kuten Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa EFFORTEssa. Ruotsissa on otettu jo seuraavia askeleita: esimerkiksi maanmuokkaustoimenpiteissä käytetään jo rutinoituneesti avointa dataa hyödyntäviä työkaluja, kuten digitaalisia karttoja, jotka kuvaavat maastonmuotoja ja maaperän kosteutta tarkasti. Suomessakin digikartat voivat yleistyä metsänhoitotöissä erilaisten järjestelmien kuten ASTA-dokumentointijärjestelmän myötä, Timo Saksa arvelee. Urakoitsijoiden suhtautuminen kehitykseen on ollut kiinnostunutta.

Datan perusteella luotava ensimmäinen mikrokuviokartta kuvaa kasvuindeksin kullekin ruudulle, mutta käytännön työtä varten ruutuja on yhdisteltävä.

Käsitellyllä kartalla samankaltaisia kasvupaikkoja on yhdistetty siten, että saadaan käytännössä kolmenlaisia alueita, joiden ominaisuuksien perusteella voidaan valita sopivin puulaji mikrokuviolle.

Todellisiin tarpeisiin toimivimpia ratkaisuja ei kehitetä yksin. Täsmämetsänhoidon tutkimusta ja sovelluskehitystä on päästy aloittamaan EFFORTEssa yhdessä Metsä Groupin kanssa. Kuudella uudistusalalla Pirkanmaalla tuotettiin mikrokuviokartat, joissa määriteltiin kullekin pikselille kasvupotentiaali ja sen avulla kasvun puolesta optimaalisin puulaji kullekin mikrokuviolle. Tavoitteena on tehdä puulajivalinnasta ja kuvioinnista puoliautomaattista ja rutiinia, sekä lopulta näin parantaa puuston kasvua.

Metsäteollisuuden mukanaolo sovelluskehityksessä on olennaista, jotta kehitteillä olevat työkalut palvelevat aikanaan niitä, jotka tekevät päivittäin ratkaisuja metsänhoidosta ja puunkorjuusta. Mitä yhteistyöstä ja uusista mahdollisuuksista miettii Metsä Groupin kehityspäällikkö Hannu Pirinen? Lue allaolevasta artikkelista tarkemmin tehdyistä kenttäkokeista ja tulevaisuudensuunnitelmista.