Uutiset Maaseutu, Metsä

Luonnonvarakeskuksen ja Kainuun ELY-keskuksen tutkimuksen mukaan mustikan satoisuutta voidaan lisätä parantamalla pölyttäjähyönteisten olosuhteita. Marjasato parani, kun tarhamehiläisten pesiä sijoitettiin metsiin tai puihin ripustettiin keinopesiä, jotka tarjosivat pesäpaikkoja luonnon pölyttäjähyönteisille.

– Keinopesistä on apua, mikäli marjamailla ei ole luonnostaan pesäpaikkoja kuten kuollutta puuta pölyttäjille, kertoo tutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.

Peltolan mukaan etenkin hyville mustikkamaille kannattaa jättää hakkuutähdekasoja ja lahoavaa puuta. Ne tarjoavat pölyttäjähyönteisille sopivia elinympäristöjä ja siten osaltaan varmistavat marjasadon onnistumista.

Pölytyksen onnistuminen on yksi kriittisimmistä vaiheista mustikkasadon kannalta, ja sen onnistuminen on hyvän sadon edellytys.

Heikkona marjavuonna tarhamehiläiset kaksinkertaistivat sadon

Tarhamehiläisten ja puihin ripustettavien keinopesien vaikutusta mustikkasatoihin tutkittiin vuosina 2011–2013 Rovaniemen seudulla.

– Heikkona mustikkasatovuonna 2011 koealan sato pystyttiin tarhamehiläisten avulla parhaimmillaan kaksinkertaistamaan luonnontilaiseen alueeseen verrattuna. Luonnostaan hyvinä satovuosina tarhamehiläisillä ei ollut juurikaan vaikutusta mustikkasadon määrään, Peltola kertoo.

Neljän mehiläispesän muodostama tarha paransi mustikkasatoa noin 80 hehtaarin alueella. Tarhamehiläiset lentävät, kun ilman lämpötila ylittää + 10 oC, joten eniten hyötyä pesistä lienee eteläisen Suomen metsissä.

Myös puihin ripustetuista keinopesistä oli apua

Keinopesät ovat mehiläistarhausta yksinkertaisempi tapa tukea pölytyksen onnistumista. Myös niillä saatiin hyviä tuloksia ja satoa parantava vaikutus ulottui noin 200 metrin päähän pesästä.

Keinopesiä on helppo valmistaa: Lehtipuulankkuun tai -pölkkyyn porataan noin 10 cm:ä syviä ja halkaisijaltaan 4–8 mm:n kokoisia reikiä. Lisäksi Suomen kattava metsäautotieverkosto tekee keinopesien viennin maastoon helpoksi.

– Maanomistajalta pitää kysyä lupa ennen kuin vie pesiä maastoon. Viejä ei myöskään voi rajata aluetta vain omaan käyttöönsä, vaan jokamiehenoikeuden nojalla siellä voi poimia marjoja kuka tahansa, Peltola toteaa.

Tutkija Rainer Peltola esitteli tuloksia Rovaniemellä käynnissä olevassa metsäkonferenssissa.

 

Katso myös