Uutiset Riista

Talven 2018 riistakolmiolaskentojen perusteella useiden nisäkäslajien yksilömäärissä on tapahtunut muutoksia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Selvästi vähemmän havaittiin oravan, kärpän, lumikon, valkohäntäpeuran ja rusakon jälkiä. Viimevuotista enemmän nähtiin metsäkauriin ja saukon jälkiä. Hirven ja ketun jälkien määrä oli säilynyt suunnilleen samana.

Tulokset perustuvat alkutalven 2018 lumijälkilaskentoihin, joissa kierrettiin noin 690 riistakolmiota ja runsaat 130 peltokolmiota. Lumiolosuhteiden puolesta laskentaolosuhteet olivat kohtuulliset, Pohjois-Suomessa hyvät.

Talvilaskentojen tuloksia ei käytetä lajien metsästyksen vuosittaiseen mitoittamiseen samalla tavalla kuin kesälaskentojen tuloksia. Talvilaskennat ovat kuitenkin merkittävä, ja joidenkin lajien osalta ainoa keino saada tietoa lajin yksilömäärissä tapahtuvista muutoksista eri osissa maata. Talvilaskennoista kertyviä aikasarjoja käytetään myös metsästyksen kestävän mitoituksen arviointiin.

Metsäjäniksen alamäki näkyy 30-vuoden aikasarjassa

Lumijälkiä on laskettu kolmekymmentä vuotta. Tänä aikana erityisesti metsäkauriin, valkohäntäpeuran ja rusakon määrät ovat kasvaneet koko ajan. Huomattavasti vähentyneitä ovat orava, kärppä, lumikko ja metsäjänis.

Tämän vuoden laskennoissa metsäjäniksen, oravan ja kärpän koko maan jälkitiheydet ovat alhaisimmat koko 30-vuotisella seurantakaudella. Oheisessa kuvassa esitetään metsäjäniksen runsaudenvaihtelu kolmioaineiston pohjalta kolmella Suomen osa-alueella.

Metsäjäniksen kannanvaihtelu vuosina 1989−2018 metsä- ja peltokolmioiden yhdistetyn aineiston perusteella. Pystyakseli: ylitysjälkiä/10 km/vrk. Vihreä viiva: Etelä-Suomi, punainen Keski-Suomi ja sininen Pohjois-Suomi. Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempana.

Riistakolmioiden kesälaskennat aloitettiin maan laajuisesti elokuussa 1989. Samana vuonna tehtiin myös ensimmäiset lumijälkilaskennat riistakolmiolla eli nyt tehty talvilaskenta oli järjestyksessä 30. Peltokolmioiden laskenta aloitettiin vuonna 1999, joten niillä oli 20. laskentavuosi. Lumijälkilaskentojen avulla seurataan runsaimpien nisäkäslajiemme runsaudenmuutoksia.

Katso myös