Uutiset Ilmasto, Metsä, Ympäristö

Kun dosentti Taina Pennanen istuu lentokoneessa matkalla kotiin tutkijakongressista, hän pohtii, antaako yhä itselleen luvan jatkaa ammatissaan.

Ansioituneen tutkijan mietteet kuvaavat hyvin kuinka kovaa kilpailu mikrobioekologian tutkimuksessa maailmalla on.

Johtava tutkija Taina Pennanen on innoissaan siitä, mihin kaikkeen maaperän mikrobit vaikuttavat ja millaisia ongelmia niillä voidaan vielä ratkaista. Kuva: Erkki Oksanen

– On terveellistä verrata, mihin oma tutkimus yltää kansainvälisesti. Mihin ala on menossa ja mistä löytyy oma, kulkemisen arvoinen polku, Pennanen toteaa.

Suomalaisen tutkimuskentän onneksi Pennanen on tähän saakka tuon luvan antanut, ja suomalaisten tietämys metsäpuiden hyvän kasvun edellytyksistä on karttunut huimasti.

Aina parempaa

Suomalainen maaperämikrobien tutkimus yltää maailman kahdenkymmenen parhaan tutkimusryhmän joukkoon. Johtopaikkaa pitävät Max Planck Institute ja Michigan State University.

Niin vaativa kuin Pennanen onkin oman työnsä suhteen, hän ei haaveile kärkisijan kaappaamisesta vaan käyttää aikaa strategiseen pohdintaan. Sillä ei tutkimustyö kotimaassakaan ole suinkaan helppoa.

– Suomessa on vähän rahaa tutkimukseen. Rahoituksen saamiseksi ideoiden on oltava sitäkin parempia. Hyvien ideoiden kanssa pääsee myös yhteistyöhön maailman huippujen kanssa.

Tieto lisää kasvua

Pennasen erikoisalaa ovat metsämaaperän symbionttiset sienijuuret, mykorritsat. Metsäekosysteemiä ei olisi olemassa ilman puiden juuriston ja sienirihmojen yhteen kietoutunutta, maanalaista elämää.

Tutkijan omat rihmastot ulottuvat paitsi tutkijayhteisöön, myös kaupallisiin taimitarhoihin. Niihin Pennanen on vienyt sinnikkäästi tietoa siitä, miten tärkeää terve ja hyvinvoiva juuri metsäpuille on jo taimivaiheessa.

Pennanen puhuu taimista lempeästi. Ne ovat eläviä olentoja, joita on hoidettava hyvin. Koska sienijuurilla on ratkaiseva osuus myös siinä, miten nopeasti puut kasvavat, ei olisi taloudellisesti järkevää jättää sienitietoa käyttämättä. Monimuotoisesta mikrobiyhteisöstä on hyötyä muuallakin kuin taimitarhoilla.

– Metsämaan monimuotoisuus on valtava. Miten voisimme vielä edistää sen tuntemusta? Entä miten hyödyntää tietoa vaikkapa mikrobistoltaan köyhtyneiden peltomaiden parantamiseen? Pennanen harppoo innostuneesti eteenpäin ja asettaa itselleen jatkuvasti uusia kysymyksiä.

Meri auttaa ajattelemaan

Vapaa-ajallaan Taina Pennanen suuntaa vesille. Innostus veneisiin on tarttunut pitkäaikaiselta yhteistyökumppanilta, professori Hannu Fritzeltä.

– Avokonttorissa ei pysty ajattelemaan hyvin. Meillä onkin Hannun kanssa tapana lähteä merelle ideoimaan uutta tutkimusta. Inspiroivassa ympäristössä ajatukset syvenevät.

Työ siis seuraa tutkijaa veneeseenkin. Mutta siellä myös rentoudutaan.

– Jumppa ei riittäisi mihinkään, kyllästyisin siellä kuoliaaksi! Meri tyhjentää aivot, sanoo Taina Pennanen.

Teksti: Marjatta Sihvonen

Katso myös