Uutiset Maatalous, Puutarha, Ruoka, Tilasto

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietojen mukaan yli 80 prosentilla viljelijöistä on jonkin alan ammatillinen koulutus. Noin 45 prosentilla on maatalousalan koulutus. Koulutetuimpia ovat sikatilojen viljelijät, joista yli 90 prosentilla on jonkin alan ammatillinen koulutus.

– Olemme aikaisemmin keränneet tietoa viljelijöiden maatalousalan koulutuksesta. Nyt pystyimme hyödyntämään Tilastokeskuksen koulutusrekisteriä eikä tietoa enää tarvinnut kysyä maatalouden rakennetutkimuksen yhteydessä. Samalla saimme käyttöömme kattavammat tiedot viljelijöiden koulutuksesta, kertoo yliaktuaari Jaana Kyyrä Lukesta.

Noin 30 prosenttia tilan hoidosta vastaavista henkilöistä on hankkinut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta vuoden 2016 aikana. Ahkerimmin koulutuksessa ovat käyneet sikatilojen viljelijät.

Työvoiman käytöstä kysyttiin rakennetutkimuksessa

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoiman käyttöä kysyttiin tiloilta talvella 2016–2017 maatalouden rakennetutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä. Nyt julkaistavat tiedot ovat lopullisia.

Maa- ja puutarhatalous työllisti vuonna 2016 Suomessa noin 118 000 henkilöä. Heistä 47 200 oli viljelijöitä tai yhtymien osakkaita. Perheenjäseniä maa- ja puutarhataloudessa työskenteli noin 34 300. Vakituisesti palkattua työvoimaa tiloilla oli noin 4 200 henkilöä. Lyhytaikaista työvoimaa tiloilla työskenteli lähes 32 600 henkilöä. Luvut tarkentuivat hieman ylöspäin syksyllä 2017 julkaistuista ennakkotiedoista.

Viljelijöistä ja yhtymien osakkaista vajaat 60 prosenttia toimi päätoimisesti viljelijöinä. Päätoimisuuden asteessa ei ole tapahtunut muutosta vuodesta 2013, jolloin maa- ja puutarhatalouden työvoimaa tilastoitiin edellisen kerran.

Lypsykarjatalous on Suomessa maatalouden työllistävin tuotantosuunta. (kuva: Rodeo)

Lypsykarjatalous on työllistävin tuotantosuunta

Vaikka suurin osa maa- ja puutarhatalouden työntekijöistä työskenteli viljanviljelyä päätuotantosuuntana harjoittavilla tiloilla, niin lypsykarjatiloilla tehtiin suurin työmäärä. Viljatiloilla työskenteli noin 31 000 työntekijää ja lypsykarjatiloilla vajaat 18 000. Lypsykarjatiloilla töitä tehtiin noin 22 000 henkilötyövuoden verran, kun taas viljatiloilla reilut 10 000 henkilötyövuotta. Yksi henkilötyövuosi on 1 800 tuntia.

– Lypsykarjatiloilla viljelijöiden ja yhtymien osakkaiden työmäärä on suuri. He tekivät vuoden aikana töitä keskimäärin 1,6 henkilötyövuoden verran. Sen sijaan perheenjäsenet ja vakituisesti palkatut työntekijät tekivät keskimäärin noin yhden henkilötyövuoden, Kyyrä toteaa.

Katso myös