Uutiset Ruoka

Suomen elintarvikeviennissä on kasvunvaraa, mutta miten maailmanmarkkinoille pääsee. Viennin käynnistäminen voi vaatia pitkäjänteistä verkostoitumista ja systemaattista puurtamista tai onnenkantamoinen voi aukaista ovet maailmalle. Luonnonvarakeskuksen Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -hankkeen opasvideoilla kuulet seitsemän elintarvikealan yrityksen vinkit kansainvälistymiseen sekä miten Evira, Food from Finland ja Tulli voivat tukea yrityksiä viennissä.

Suomen elintarviketeollisuuden tuotannosta vain noin 15 prosenttia menee vientiin. Elintarvikevientimme oli vuonna 2017 noin 1,6 miljardia euroa. Tärkeimmät kohdemaat ovat naapurissa, mutta vienti on vauhdittunut myös Ranskaan ja Tanskaan. Viennin kärjessä ovat maitojalosteet, juomat, lihatuotteet sekä suklaa ja makeiset.

Harvoin vientitoiminnan aloittaminen on niin systemaattista kuin oppikirjoissa kerrotaan. Sattumallakin on sijansa. Tuotteiden vientimatka voi alkaa myös matkailuelinkeinon sivupolulta. ”Vientimarkkinoille siirtyminen vaatii joustavuutta ja kärsivällisyyttä. Suhdeverkoston ja ostajan luottamuksen saavuttaminen vaatii usein aikaa.” Luken tutkija Jaana Kotro sanoo.

Yrittäjät kokevat, että Suomessa on helppo saada tukea eri viranomaisilta ja monilta muilta tahoilta, niin markkinointiin kuin immateriaalioikeuksiin. Yrittäjät kehuvat myös julkisia kehittämishankkeita. Toisaalta tarvitaan apua myös kohdemarkkinoilta, jossa tunnetaan parhaiten vaikka paikallinen lainsäädäntö.

Villi luonto ja puhtaus ovat pohjolan brändi, ja monet yritykset korostavatkin markkinoinnissaan raaka-aineiden puhtautta, jäljitettävyyttä ja osaamista. Elintarvikevientiä suunnittelevien on oleellista tuntea omat vahvuutensa, ja tärkeintä on aito halu kasvaa ja kansainvälistyä.

Klikkaa linkkiä, ja tutustu seitsemään erilaiseen tapaan viedä Suomi-ruokaa maailmalle!