Uutiset Maaseutu, Maatalous, Metsä, Puutarha

Ensimmäiset suomenhevosen geenit on talletettu pitkäaikaissäilytykseen rodun omaan geenipankkiin. Kansallinen geenivaraohjelma kerää valikoitujen oriiden spermaa ja turvaa rodun jäljellä olevien sukulinjojen jatkuvuutta. Pankkiin talletetaan myös perinteistä työhevososaamista.

– Missään muualla ei säilytetä suomenhevosta. Se on meidän tehtävämme, sanoo professori Juha Kantanen Luonnonvarakeskuksesta.

Suomenkarjan lehmiä ja suomenlammasta on jo pitkään säilytetty jäädyttämällä sukusoluja sekä hoitamalla eläimiä vankila- ja opetusmaatilojen elävissä geenipankeissa. Suomenhevosella omaa geenipankkia ei ole aikaisemmin ollut.

Kantasen mukaan nyt onkin aika tallettaa hevosen monimuotoisuutta tulevaisuuden varalle.

– Koska eläinmäärät ovat rajallisia, rodun geneettinen monimuotoisuus supistuu ajan myötä. Pankista geenejä voidaan tarpeen tullen palauttaa rodulle, Kantanen sanoo.

Perimää tallennetaan keräämällä oriiden siemennestettä, joka pakastetaan nestetyppeen. Suomenhevosen elossa olevat isälinjat on kartoitettu, ja sen perusteella voidaan antaa suositukset oriista, joiden spermaa halutaan pankkiin. Sukulinjojen ohella halutaan säilyttää erityisesti työhevosen ominaisuuksia.

Työhevostaitokin talletettava

Kansallisen geenivaraohjelman tavoitteena on myös edistää perinteistä työhevostaitoa.

– Millään muulla kotieläimellä käyttö ei ole muuttunut niin radikaalisti kuin hevosella. Lajia käytetään nykyisin ravi- ja ratsuhevosena, mutta perinteinen käyttö on häviämässä niin meiltä kuin muualta maailmasta, Kantanen huomauttaa.

Perinteen tallentamiseen Suomea velvoittaa vuonna 2016 voimaan astunut sopimus geenivarojen oikeudenmukaisesta käytöstä eli niin sanottu Nagoyan pöytäkirja.

– Tulevaisuudessakin tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat ohjastaa työhevosta. Vaikka onkin epätodennäköistä, että olisimme kokonaan hevosen varassa, valmius on säilytettävä poikkeustilanteiden varalta.

Taitoja on tarkoitus jakaa ja ylläpitää luonnonvara-oppilaitosten kanssa järjestettävillä opintojaksoilla. Kantanen on tyytyväinen, että ensimmäinen geenipankin talletus saatiin juuri työhevosina käytettäviltä oriilta, Tanja Lundstenin omistamalta Tuohivirsulta ja Siru Saarisen Isännältä.

Kuvassa Tanja Lundstenin omistama Tuohivirsu. Saat kuvan suurempana klikkaamalla sitä, kuva: Tanja Lundsten.

”Monipuoliset hommat tärkeitä”

– Tuohivirsu on hyvä yleishevonen. Emä on työhevoskantakirjassa ja isä juoksija. Geeniperimä on tarkkaan mietitty. Puolitoistavuotiaana Tuohivirsu valjastettiin reen eteen ja sen jälkeen on tehty kaikkia töitä pellolla, kertoo nyt 7-vuotiaasta oriistaan hevosyrittäjä Tanja Lundsten.

Tuohivirsun voi tavata Helsingissä, Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen palstoilla.
– Kaikki työt tehdään siellä hevosella. Tuohivirsu tekee hommansa hienosti, tasaisesti työskennellen. Suomenhevoselle monipuoliset hommat on tärkeitä, silloin sen nuppi pysyy kunnossa! Lundsten toteaa.

Geenipankkivelvollisuutensa Tuohivirsu on ottanut lunkisti. Se käy tapaamassa keinotammaa Helsingin yliopiston Saaren klinikalla ja geenipankin tilille kertyy tasaisesti katetta.

– Tämän orin kanssa on hyvä työskennellä ja sen sperma vaikuttaa hyvälaatuiselta. Lopulliset tiinehtymistulokset nähdään sitten vasta käytössä, kertoo Maria Kareskoski, kotieläinten lisääntymistieteen kliininen opettaja Saaren klinikalta.

Siru Saarisen 10-vuotias Isäntä-ori on Suomen työhevosmestari vuodelta 2016. Saariselle monipuolisen hevosperimän säilytys kuuluu omaan työhön varsojen kasvattajana.

– Kun katsoo ravien käsiohjelmaa, lähes kaikki hevoset ovat sukua toisilleen. Niinpä päätin kasvattaa erisukuisia varsoja. Nyt tuntuu, että geenipankissa tämä visioni saa tunnustusta, mikä on mahtavaa, Saarinen iloitsee.

Kuka voi käyttää geenipankin pääomaa?

Sperma pakastetaan siemennysannoksiksi. Pitkäaikaissäilytykseen ne siirretään, kun on testattu että siittiöt selviävät elävinä myös sulatuksesta. Tuohivirsun ja Isännän siittiöt kestävät käsittelyä hyvin.

Tavoitteena on saada noin sata siemennesteannosta talteen 25 oriilta.
– Seuraamme mitä saamme talteen ja mitä meiltä vielä puuttuu, Kantanen sanoo.

Säännöt geenipankin käytöstä laaditaan Kansallisen geenivaraohjelman ja Suomen Hippoksen yhteistyössä. Pakasteannoksia ei voi suoraan tilata geenipankista, vaan niitä käytetään harkiten koko rodun jalostamiseen. Toiminta rahoitetaan tällä hetkellä geenivaraohjelman budjetista.

Hyväsukuisten suomenhevosoriiden omistajiin geenipankista ollaan mielellään yhteydessä.

– Keskustelen mielelläni omistajien kanssa, jos löytyy hyviä ja harvinaisia ominaisuuksia, esimerkiksi valkoista väriä kantavia oriita, Kantanen sanoo.

Katso myös