Uutiset Ilmasto, Yleinen, Ympäristö

Muovitiekartta etsii vaihtoehtoja muovin korvaamiseksi uusituvilla raaka-aineilla sekä selvittää kohteita, joissa muovin korvaaminen ei ole mahdollista. Luonnonvarakeskus (Luke) on mukana ”talkoissa” arvioimassa uusien pakkausratkaisujen kokonaiskestävyyttä sekä kehittämässä uudenlaisia pakkausmateriaaleja elintarviketuotteiden ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Tänään julkaistun muovitiekartan on laatinut ympäristöministeriön asettama laaja yhteistyöryhmä.

Viimeisen 50 vuoden aikana muovien käyttö on globaalisti monikymmenkertaistunut. Arvioiden mukaan seuraavan 20 vuoden aikana muovien käyttö tulee vähintään kaksinkertaistumaan. Muoviroskan kertyminen luontoon on saatava loppumaan.

Muovin käyttöön, käytöstä poistoon ja kierrätykseen liittyy vakavia haasteita

Muovin hyötyjen ja haittojen puntaroiminen on tärkeää.

– Ruokahävikin aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin elintarvikepakkausten tuotannon ja jätehuollon aiheuttama kuormitus. Ympäristön kuormituksen kannalta on tärkeämpää, että pakkaus suojaa tuotetta hyvin ja että se on helposti toimitettavissa jätehuoltoon ja kierrätykseen – ja että pakkaukset myös päätyvät sinne, toteaa erikoistutkija, asiakaspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Lukesta.

Kevyet, muovattavat ja hyvin kestävät erilaiset muovipakkauslaminaatit ovat siis useimmiten hyviä ratkaisuja tiettyjen vaativien elintarvikkeiden pakkaamiseen muovin antaman suorituskyvyn vuoksi.

Haasteita on kuitenkin paljon muovin kuluttajakäytössä sekä sen käytöstä poistamisessa. Tarvitaan toimia, joilla vähennetään muovijätteen ja -roskan aiheuttamia haittoja, edistetään muovin talteenottoa, kierrätystä sekä parempaa tuotesuunnittelua, luodaan edellytyksiä kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille sekä vähennetään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista lisäämällä korvaavia, biopohjaisia ja biohajoavia ratkaisuja. Konkreettiset toimet on ryhmitelty kymmenen eri tavoitteen alle (kuva).

Luken osaamiselle kysyntää – kestävyyden tarkastelua ei voi kyllin korostaa

Kertakäyttömuoveja ja osin myös ruokapakkauksia tullaan yhä enemmän korvaamaan biopohjaisilla ratkaisuilla ja biomuoveilla.  Kertakäyttömuoveissa biopohjaisten ratkaisujen tulisi olla myös biohajoavia.

– Biopohjaiset ratkaisut voivat perustua esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen, erityisesti puusta erotettavissa oleva hemiselluloosa ja mikrobien tuottamat polyesterit (polyhydroksialkanoaatit, PHA) ovat houkuttelevia mahdollisuuksia tiettyihin pakkaussovelluksiin.  Ne ovat myös sekä biopohjaisia että biohajoavia, kertoo tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi Lukesta.

Kokonaiskestävyys on välttämätön edellytys uusien ratkaisujen suorituskyvyn ohella niiden käyttöön ottamiseksi.

– Ekologisen kestävyyden arviointi edellyttää teollisen ekologian ja elinkaarilaskentamallinnuksen tieteellistä osaamista. Luke on jatkossakin selvittämässä pakkausvaihtoehtojen ekologista kestävyyttä, muoviroskaantumisen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja, niiden vähentämismahdollisuuksia sekä integrointimahdollisuuksia osaksi kokonaiskestävyyden arviointia. Korvaavien materiaalien osalta kokonaiskestävyyden arviointia edellyttää myös keväällä julkaistu Euroopan muovistrategia, Katajajuuri kertoo.

Luken tutkijat arvioivat parhaillaan erilaisten pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia elinkaariarviointia (LCA) hyödyntäen.

Lukessa kokonaiskestävyyttä painotetaan muun muassa siten, että muovin ja muiden vaihtoehtoisten pakkausmateriaalien vaikutuksia arvioidaan monipuolisesti. Esimerkkeinä kuluttajien roolin tunnistaminen muutoksessa, ja myös päätöksenteon vaikutusten ennalta-arviointi.

Muovitiekartta luovutettiin ministeri Kimmo Tiilikaiselle

Muovitiekarttaan on koottu yli sadan ehdotuksen joukosta keskeisiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Muovitiekartan toimille on nimetty jo valmiiksi joukko toteuttajatahoja ja yhteistyökumppaneita, mutta myös uudet kumppanit ja toteuttajat ovat tervetulleita.

Tiekartan laati ympäristöministeriön asettama yhteistyöryhmä, jonka työtä tuki asiantuntijasihteeristö. Työryhmässä ja sihteeristössä oli edustajia ministeriöistä, järjestöistä ja elinkeinoelämästä ja tutkimuslaitoksista. Luken edustajana sihteeristössä toimi Juha-Matti Katajajuuri. Tiekartan valmisteluun osallistui verkkokeskustelussa myös suuri joukko sidosryhmiä ja kansalaisia.

Yhteistyöryhmä luovutti työnsä tulokset ministeri Kimmo Tiilikaiselle 16.10.2018.