Uutiset Puutarha, Ympäristö

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Sirkka Juhanojalle on myönnetty Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiön henkilökohtainen tunnustuspalkinto. Suomen johtavan viheralan tutkimusten kehittäjän ja toteuttajan työn tulokset hyödyttävät viherympäristöjen suunnittelijoita ja rakentajia. Juhanoja on intohimoinen viherpeukalo sekä työssään että kotonaan.

Sirkka Juhanojalle myönnettiin toukokuun lopussa Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiön tunnustuspalkinto. Kuva: Saila Karhu

Sirkka Juhanoja on tehnyt ansiokkaan työuransa aikana laajaa ja tiivistä yhteistyötä puutarha-alan toimijoiden kanssa. Hänen tutkimustensa tulokset edistävät hyvinvointia ja viihtyvyyttä kaupungistuvassa ympäristössä.

Viherympäristön tutkimuksessa on jo pitkään tuotettu tietoa kasvien ilmastollisesta kestävyydestä ja soveltuvuudesta erilaisiin käyttötarkoituksiin – kasvimateriaalin hyvästä laadusta.

– Kasvien käytössä tärkeää on niiden valinnoilla saavutettavat ympäristöhyödyt. Tarvitaan tutkittua tietoa eri kasvilajien ja -ryhmien ominaisuuksista. Kasvivalinnoilla voidaan vaikuttaa paljon siihen, millaiseksi viherympäristö muodostuu ja kehittyy, Juhanoja painottaa.

 

Viherympäristö vaikuttaa hyvinvointiimme

Juhanoja korostaa, että viherympäristöllä on merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvoinnille.
– Viherympäristöä tulee kehittää niin, että se edistää ihmisen fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Tiedetään, että suora kosketus ympäristöön ja luontoon ylläpitää ihmisen mikrobiomia ja tätä kautta edistää terveyttä ja ehkäisee allergioita.

Kasvit luovat maiseman, niillä on tärkeä esteettinen merkitys. Kasvivalinnoilla voidaan parantaa eliöstön monimuotoisuutta ja vaikuttaa monella tavalla ympäristön olosuhteisiin: kasvillisuus vähentää melua, sitoo pölyä, tasaa lämpötiloja, saa aikaan edullisen pienilmaston, luo suojaavia varjoja, pitää maaperän kuntoa yllä, muodostaa ekologisia käytäviä eliöstölle, haihduttaa ja puhdistaa vettä.

– Tästä meillä on loppusuoralla ajankohtainen tutkimus, jossa selvitetään, millaiset kasvit toimivat parhaiten hulevesien hallinta-alueilla, eli viivyttävät ja haihduttavat tehokkaimmin vettä ja sitovat ravinteita, Juhanoja kertoo.

Sirkka Juhanoja esittelemässä Arboretym yltöistä vierailijaryhmälle.

Geenivarojen vaaliminen sydämen asiana

Kasvien geenivaratyössä Juhanojan tutkimuspanos on ollut uraauurtavaa.

– Geenivaratyö ja hyvien kasvikantojen käyttö on tärkeää. Suomessa pitkään viljellyt ja käytetyt kasvit ovat sopeutuneet meidän ilmastoomme ja ne liittyvät läheisesti meidän kulttuurihistoriaamme ja suomalaiseen maisemaan.

Juhanoja korostaa, että hyvien kasvikantojen käyttö on myös taloudellisesti järkevää: kalliilta istutusten uusimiselta vältytään, kun käytetään tutkitusti meillä menestyviä kasveja.

– Tällä hetkellä olen mukana vanhojen arvokkaiden pionien keräys- ja arviointihankkeessa, jota tehdään yhteistyössä Ruotsin ja Norjan geenivaratoimijoiden kanssa.

Kasvien parissa työssä ja vapaa-ajalla

FinE-tavaramerkin kehittämisessä mukana ollut Juhanoja on suosittu luennoitsija ja toiminut useissa alan luottamustehtävissä. Hän ei malta jättää viheralaa kotonaankaan. 1950-luvun omakotitalon pihassa on mahdollisuuksia monenlaiseen puuhasteluun kasvien parissa.

– Kaikenlainen käsillä tekeminen on mieluista, on sitten kyse kasveista tai tekstiilimateriaaleista. Vietän aikaa perheeni parissa tai retkeilen Lapissa tai saaristossa. Luonto on minulle tärkeä voiman ja innostuksen lähde, ja kirjoista saan paljon ajattelemisen aihetta.

Kuluvasta kesästä Juhanoja povaa ilmeisen hyvää satokesää, ellei viime kesän kaltainen kuumuus ja kuivuus aiheuta ongelmia. – Kasvu on alkanut poikkeuksellisen aikaisin, ja monien lajien kukinta on ollut hyvin runsasta, toteaa Juhanoja tyytyväisenä.