Uutiset Maatalous

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija, MMM Riitta Kempe selvitti väitöskirjatyössään, miten siniketun valinta pitää laajentaa uusiin terveys- ja rakenneominaisuuksiin ja kuinka valinnalla voidaan parantaa eläinten hyvinvointia. Tutkimus on osa laajempaa kehittämistyötä, jossa tasapainoisesti parannetaan useampaa ominaisuutta ja otetaan huomioon ominaisuuksien välillä olevat perinnölliset yhteydet.

Kempe arvioi siniketun uusien ominaisuuksien perinnöllistä vaihtelua ja niiden perinnöllisiä yhteyksiä nykyisen valinnan ominaisuuksiin. Näitä tietoja tarvitaan valintaohjelman uudistamisessa.

– Turkiseläimet ja ketut ovat toiseksi merkittävin tuotantoeläinryhmä Suomessa. Sinikettujen jalostuksessa tavoitteena on parantaa taloudellisesti tärkeitä lisääntymisominaisuuksia, nahan laatua ja kokoa. Niiden lisäksi valintaan pitää sisällyttää eläinten terveys ja rakenne sekä rehun hyväksikäyttökyky, Kempe sanoo.

Terveyden ja rakenteen painottaminen valinnassa on tärkeä eläinten hyvinvointia parantava uudistus. Eläinten lihavuuden hillitseminen vaatii myös valinnan muuttamista. Eläinten ominaisuuksien kehittämisen on oltava jalostuksessa entistä kokonaisvaltaisempaa sen sijaan, että keskitytään vain yhden tai kahden yksittäisen tuotanto-ominaisuuden parantamiseen terveys- ja rakenneominaisuuksien kustannuksella.

Sinikettu. (kuva: Riitta Kempe)

Siniketun valinta uudistuu

Kempe loi tutkimuksessaan menetelmät ja asteikot, joilla arvioidaan ja kirjataan eläinten lihavuus (kuntoluokka), pituus, etujalkojen asento, liikuntakyky, silmätulehdusalttius ja rehunkäyttökyky.

Nykyinen suurikokoisen eläimen ja nahan koon painotus valinnassa parantaa siniketun kykyä hyödyntää syömänsä rehu.

– Rehu aiheuttaa tuotannossa suurimman kustannuksen. Siksi rehujen parempi hyödyntäminen kiinnostaa valinnan kohteena. Rehun tehoton käyttö näkyy heikompana kasvuna ja voi lisätä lannasta tulevien hukkaravinteiden kuormitusta ympäristöön, Kempe jatkaa.

Kempen mukaan suuremman koon valinta voi toisaalta heikentää eläimen hyvinvointia.

– Nopea kasvu, suuri elopaino ja lihavuus ovat riski alle kuuden kuukauden ikäisen siniketun hyvinvoinnille, sillä ne voivat aiheuttaa etujalkojen taipumista ja liikuntakyvyn heikkenemistä, Kempe toteaa.

Ison koon tai lihavuuden ja silmäterveyden välillä ei tutkimuksessa ole havaittu perinnöllistä yhteyttä. Sen sijaan turkin pohjavillan tiheyttä kuvaava massakkuus voi lisätä silmätulehdusalttiutta.

Väitöstutkimuksen mukaan eläimen pituus uutena valintakriteerinä mahdollistaa hyvärakenteisten ja solakoiden kettujen kasvattamisen. Pituuden valinnasta ei seuraa lihavuutta tai silmätulehdusalttiutta, eikä se huononna turkin laatua.

Väitöstutkimuksen tuloksia käytetään sinikettujen siitoseläinten valinnan tavoitteiden määrittelyssä ja sen toteutuksessa. Lisäksi tuloksia hyödynnetään turkiseläinten jalostusta koskevien säännösten valmistelussa.

 

MMM Riitta Kempe väittelee Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 14.12.2018 klo 12 (luentosali 228, Koetilantie 5, Helsinki)

Katso myös